Lue keskustelun säännöt.
Amikseen 28-vuotiaana?
04.10.2016 |
Työtön maisteri täällä moi. Alkaa tämä kotona makoilu riittämään ja opiskelemaan tekisi mieli. Opintotuet ovat kuitenkin korkeakoulun osalta tapissa ja amiksen puolelta löytyisi mielenkiintoinen ala, joten tekisi mieli sinne hakea. Ilmeisesti menisin sinne lukion todistuksella eli samaan syssyyn 19 vuotiaiden kanssa?
Onko täällä muita kolmekymppisiä amisopiskelijoita? Millaisia amisopinnot ovat? Käytännönläheisiä ja varmasti ikävä tulee akateemista vapautta :D mutta kova halu olisi nyt päästä pois kotoa ja saada jotain järkevää tekemistä.
Kommentit (7)
Unohda amis. Mene yliopistoon tai ammattikorkeaan. Amis on yhtä tyhjän kanssa. Siellä opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan eikä kaikki opi sitäkään siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai menet, olet niin nuorikin vielä.
menin, mutta aikuispuolelle. nuorin siellä meidän ryhmässä on 19 ja vanhin täytti 50. omalla alalla myös työnteko siinä sivussa tuottaa opintopisteitä jossei halua istua tunnilla. esim mulle sanottiin että turha istua mitään ruotsia, englantia, matematiikkaa ja tietotekniikkaa opiskelemassa vaan voin tehdä töitä ne ajat jos haluan. ja meidän lähtötasotestissä esim enkussa piti osata kertoa mitä kello on, selittää että oikea ovi on yläkerrassa kolmas vasemmalla ja pitää käyttää portaita kun hissi ei toimi...
että aikalailla ne sun edelliset opinnot muovaa sitä opintopolkua, että kauan kestää. 1.5v kaikkineen ja pitäisi olla uusi ammatti taskussa, periaatteessa vielä vähän nopeammin jos jaksaa tehdä samalla siinä töitä eikä palkattomia harjoitteluja
Ota selvää aikuispuolesta. Monesti aikuisille on tosiaan oma linja. Opiskella voi myös oppisopimuksella niin saa sitten palkkaakin samalla. Jos löytyy oikea ala ja intohimoa tekemiseen niin mikäs siinä. Älä kuuntele 2/2 tyylisiä urpoja.
Sulla kestäisi tutkinto varmaan 2 vuotta kun on aiempia opintoja takana. Työssäoppimisjaksot on tärkeitä, niiden kautta voi sitten löytyä työpaikkakin.
PS: Opiskelemaan voi päästä pitkin vuotta, ei tarvitse odottaa yhteishakua.
Olin yo-pohjaisella sun ikäisenä, enkä ollut luokan vanhin. Harva oli 19-vuotias. Jos 19veenä ei pääse amkiin/yliopistoon haluamalleen alalle niin helposti pitää välivuoden jos toisenkin. Ja sitten vasta muutaman vuoden kuluttua amikseen.
Jos siellä on ala, joka sinua kiinnostaa niin tietenkin haet. Ja nyt kun koulut on olleet käynnissä alle kuukauden niin kannattaa soittaa ko. koulun opoille ja kysyä olisiko vielä tilaa yo-pohjaisella luokalla. Kerrot tilanteestasi jne. Sieltä saattaa löytyä opiskelupaikka heti.
Amisopiskelu vaihtelee alakohtaisesti todella paljon. Joillakin aloilla istutaan suurimmaksi osaksi luokassa (esim. merkonomi), kun taas toisissa aloissa opitaan suurimmaksi osaksi tekemällä (esim. ravintola-ala, rakennusala). Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä menin amikseen 28-vuotiaana yo-linjalle. Suurin osa oli n. 20-vuotiaita, mutta oli muutama ikäiseni ja pari vanhempaakin. Suurin osa opiskelusta on työharjoittelua, joten siinä mielessä on aivan samantekevää millaista koulussa on. Mutta koulussakin oli loppujen lopuksi ihan kivaa :) Suurin osa opiskelusta on itsenäistä opiskelua, ryhmätöitä ym. eikä varsinaista lähiopetusta enää ole. Mukavaa oli myös saada ilmainen kouluruoka silloin kun siellä kävi.
Tsekkaa onko olemassa myös ns aikuislinjoja joilla opiskellaan iltaisin. Meidän ryhmän ikähaarukka oli 20-50v, suurimman osan ollessa sellaisia 30-35-vuotiaita.
Opiskelu (sähköasentajan perustutkinto) oli hyvinkin pragmaattista asiakaskäynteineen. Ns turhaa yleissivistystä ei todellakaan ollut yhtään, kaikki luento-opiskelu oli tiukasti aiheessa pysyvää.