Lue keskustelun säännöt.
Miksi Aasiasta adoptoidut varsinkin tyttölapset ovat niin kovia hikkejä koulussa?
23.09.2016 |
Tunnen ainakin 5 Aasiasta adoptoitua tyttöä/naista ja kaikki ovat saaneet lähes pelkästään kymppejä todistuksiin ja ovat olleet todella suruissaan, jos ovat saaneet vain esim. 9? Pojissa en ole huomannut vastaavaa. Yrittävätkö he miellyttää adoptiovanhempiaan vai mitä?
Kommentit (22)
Älykkäämpiä aivokapasiteetiltaan kenties.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai ihan vaan haluavat pärjätä hyvin ja hankkia hyvän koulutuksen. Miksi sinulle tuli heti mieleen, että tytöt haluavat miellyttää toisia?
Kyllä varmaan hyvän koulutuksen saa, vaikka jostain kokeesta saisikin vain 10-...
Aasialaiset ovat älykkäitä ja tytöt usein tunnollisempia.
Kysyjän täytyy olla lapsi itsekin, joten annetaan anteeksi.
No meillä kaksi Kiinasta adoptoitua tyttöä. He vaan ovat jäätävän fiksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkäämpiä aivokapasiteetiltaan kenties.
En usko. He opettelivat usein kaiken vain ulkoa suoraan oppikirjasta. Olivat ihan pulassa ja paniikissa, kun joskus jossain tehtävässä piti itse pohtia jotain asiaa.
Aasialaiset ovat tilastollisesti älykkäämpiä kuin eurooppalaiset. Ja kun adoptiolapsilla varmasti useimmiten on erityisen hyvät kotiolot ja vanhemmilta saa tukea ja apua myös kouluasioissa, niin ei ihme että menestyvät.
Ja jos on tottunut saamaan kymppejä, se ysi voi tuntua lapsesta tosi huonolta suoritukselta vaikka vanhemmat eivät koulumenestyksestä lapselle mitään paineita asettaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on koulutuksen arvostuksesta, ei geeneistä.
Aasialaisissa kulttuureissa arvostetaan koulutusta ja työntekoa. Kasvatus on usein hyvin armotonta piiskaamista.
Koulumenestys on kovaa, mutta pänttäämällä ei välttämättä koulita ajattelevia ja uutta luovia, mielikuvitusta omaavia ihmisiä.
Ja kolikon kääntöpuoli on, että hirveä kilpailu väistämättä pudottaa aina osan. Ja nuorten masennus ja itsemurhat ovat erittäin yleisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä he ovat yksinkertaisesti älykkäitä eikä mitään "hikkejä".
Tästä on tehty ihan tutkimus Jenkeissä. Kiinasta adoptoidut lapset pärjäsivät koulussa ns biologisia lapsia paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aasialaiset ovat tilastollisesti älykkäämpiä kuin eurooppalaiset. Ja kun adoptiolapsilla varmasti useimmiten on erityisen hyvät kotiolot ja vanhemmilta saa tukea ja apua myös kouluasioissa, niin ei ihme että menestyvät.
Ja jos on tottunut saamaan kymppejä, se ysi voi tuntua lapsesta tosi huonolta suoritukselta vaikka vanhemmat eivät koulumenestyksestä lapselle mitään paineita asettaisi.
No itse asiassa tuollaisille ÄO-vertailuille jokainen akateeminen tutkija pyllistää pitkän pierun. Paitsi Tatu Vanhanen ja muut natsi-tutkijat.
Todellisuudessa noissa kartoituksissa on siterattu täysin vertailukelvottomia tutkimuksia. Osalle maista on keksitty tulokset )laskemalla keskiarvo naapurimaiden tuloksista ja kalibroimalla sitä bkt:n mukaan ylös- tai alaspäin), kun niistä on puuttunut tietoja.
Lisäksi ÄO-tutkimukset muutenkin antavat korkeampia pistemääriä, jos väki on koulutettua. Aasian maissa on, ja vieläpä juuri matemaattis-luonnontieteellisesti painotttaen.
Tästä kertoo mm. ns. Flynnin efekti eli se, että keskimääräiset pisteet ÄO-tutkimuksista ovat nousseet roimasti, hyvän ravitsemuksen ja koulutustason takia. Siksi testejä on ollut pakko kalibroida, että keskiarvo pysyisi noin sadassa.
Toisin sanoen: kansojen älykkyyttä EI voi nykyisin testituloksin verrata ja joka tapauksessa ÄO-mittaus on niin kulttuurisidonnaista, että se ei anna kuvaa kansakuntien älykkyydestä.
Se, mikä tiedetään Pisa-mittauksista on, että moni Aasian maa tuottaa hyviä oppimustuloksia. Ne johtuvat kuitenkin enemmän koulujärjestelmien tehokkuudesta ja kulttuurisesta koulutuksen arvostuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on tehty ihan tutkimus Jenkeissä. Kiinasta adoptoidut lapset pärjäsivät koulussa ns biologisia lapsia paremmin.
Kaikki riippuu siitä, mitä verrataan. Harvoissa perheissä on sekä bio- että adoptiolapsia. Todennäköisesti on verrattu adoptiolapsia - joita ulkomailta Jenkkeihin hakevat lähinnä koulutetut ylemmän keskiluokan perheet keskimääräisiin oppimistuloksiin. Jenkeissä kumminkin on erittäin suuret erot sosiaaliluokkien oppimistuloksilla, johtuen mm. siitä, minkä koulun alueella perheet asuvat ja siitä, miten perheet kykenevät kannustamaan ja kustantamaan opintoja, tukiopetusta yms. lapsilleen.
Ja loppupeleissä myös perheiden koulutusarvostukset vaikuttavat: kannustetaanko lapsia pinnistelemään arvosanojen ja laatuyliopistoihin hakemisen kanssa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on tehty ihan tutkimus Jenkeissä. Kiinasta adoptoidut lapset pärjäsivät koulussa ns biologisia lapsia paremmin.
Kaikki riippuu siitä, mitä verrataan. Harvoissa perheissä on sekä bio- että adoptiolapsia. Todennäköisesti on verrattu adoptiolapsia - joita ulkomailta Jenkkeihin hakevat lähinnä koulutetut ylemmän keskiluokan perheet keskimääräisiin oppimistuloksiin. Jenkeissä kumminkin on erittäin suuret erot sosiaaliluokkien oppimistuloksilla, johtuen mm. siitä, minkä koulun alueella perheet asuvat ja siitä, miten perheet kykenevät kannustamaan ja kustantamaan opintoja, tukiopetusta yms. lapsilleen.
Ja loppupeleissä myös perheiden koulutusarvostukset vaikuttavat: kannustetaanko lapsia pinnistelemään arvosanojen ja laatuyliopistoihin hakemisen kanssa vai ei.
Seli, seli, seli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aasialaiset ovat tilastollisesti älykkäämpiä kuin eurooppalaiset. Ja kun adoptiolapsilla varmasti useimmiten on erityisen hyvät kotiolot ja vanhemmilta saa tukea ja apua myös kouluasioissa, niin ei ihme että menestyvät.
Ja jos on tottunut saamaan kymppejä, se ysi voi tuntua lapsesta tosi huonolta suoritukselta vaikka vanhemmat eivät koulumenestyksestä lapselle mitään paineita asettaisi.
No itse asiassa tuollaisille ÄO-vertailuille jokainen akateeminen tutkija pyllistää pitkän pierun. Paitsi Tatu Vanhanen ja muut natsi-tutkijat.
Todellisuudessa noissa kartoituksissa on siterattu täysin vertailukelvottomia tutkimuksia. Osalle maista on keksitty tulokset )laskemalla keskiarvo naapurimaiden tuloksista ja kalibroimalla sitä bkt:n mukaan ylös- tai alaspäin), kun niistä on puuttunut tietoja.
Lisäksi ÄO-tutkimukset muutenkin antavat korkeampia pistemääriä, jos väki on koulutettua. Aasian maissa on, ja vieläpä juuri matemaattis-luonnontieteellisesti painotttaen.
Tästä kertoo mm. ns. Flynnin efekti eli se, että keskimääräiset pisteet ÄO-tutkimuksista ovat nousseet roimasti, hyvän ravitsemuksen ja koulutustason takia. Siksi testejä on ollut pakko kalibroida, että keskiarvo pysyisi noin sadassa.
Toisin sanoen: kansojen älykkyyttä EI voi nykyisin testituloksin verrata ja joka tapauksessa ÄO-mittaus on niin kulttuurisidonnaista, että se ei anna kuvaa kansakuntien älykkyydestä.
Se, mikä tiedetään Pisa-mittauksista on, että moni Aasian maa tuottaa hyviä oppimustuloksia. Ne johtuvat kuitenkin enemmän koulujärjestelmien tehokkuudesta ja kulttuurisesta koulutuksen arvostuksesta.
Höpö,höpö. Miksei jo monta sukupolvea sitten saksaan muuttaneiden turkkilaisten lapset pärjää? Harva saa edes peruskoulun todistuksen.
Itse asiassa monissa perheissä on sekä bio- ertä adolapsia. Varsinkin Jenkeissä.
Ne lapset jotka sieltä lastenkodeista tänne selviävät ovat "tappajia". Siis sisupusseja. Siksi he pärjäävät koska ovat selvineet pahemmastakin.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on koulutuksen arvostuksesta, ei geeneistä.
Aasialaisissa kulttuureissa arvostetaan koulutusta ja työntekoa. Kasvatus on usein hyvin armotonta piiskaamista.
Koulumenestys on kovaa, mutta pänttäämällä ei välttämättä koulita ajattelevia ja uutta luovia, mielikuvitusta omaavia ihmisiä.
Ja kolikon kääntöpuoli on, että hirveä kilpailu väistämättä pudottaa aina osan. Ja nuorten masennus ja itsemurhat ovat erittäin yleisiä.
Jos lapsi on adoptoitu Suomeen, hän todnäk. on kasvatettu ihan suomalaiseen kulttuuriin.... :)
Mitä mahtaa kertoa ihmisestä, jos tämä käyttää sanaa "hikke"? AP ei vissiin ole itse ollut kummoinenkaan koulussa, kun pitää tuollaisella haukkumasanalla kutsua lapsia, jotka menestyvät koulussa. Pidän aika säälittävänä ihmistä, joka kateuksissaan nimittelee toisia. Varsinkin kun on oikeasti hieno asia, jos joku menestyy koulussa ja erityisesti jos on kyse adoptiolapsesta, jolla ehkä on takanaan rankkojakin kokemuksia.
Tai ihan vaan haluavat pärjätä hyvin ja hankkia hyvän koulutuksen. Miksi sinulle tuli heti mieleen, että tytöt haluavat miellyttää toisia?