Ihmisten valkoiset valheet itkettävät

Itse inhoan sitä kun lause aloitetaan, ei millään pahalla mutta/ethän nyt loukkaannu/sori nyt vaan mutta

Harva luulee, että vale ei loukkaa mutta suoraan sanominen loukkaa. Ne ei vaan osaa muuta tapaa koska ovat itse heikkoja. Valeella pääsee helpommalla.

Mistä tiedät, että ne ovat valheita?

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät, että ne ovat valheita?

Kyllä sen tietää milloin toinen ei puhu totta, kun ihmisen hyvin tuntee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät, että ne ovat valheita?

Kyllä sen tietää milloin toinen ei puhu totta, kun ihmisen hyvin tuntee.

Tämä. Tuntuu todella pahalta ja alentavalta. Sen vain tietää kun ihmisen kanssa on hetken asunut ja elänyt.

Kertokaapas joku loukkaava valkoinen valhe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät, että ne ovat valheita?

Kyllä sen tietää milloin toinen ei puhu totta, kun ihmisen hyvin tuntee.

Tämä. Tuntuu todella pahalta ja alentavalta. Sen vain tietää kun ihmisen kanssa on hetken asunut ja elänyt.

Kannattaako moisen ilkimyksen kanssa asua ja elää, vai onko kyseessä ap:n erityisherkkyys?

Sama juttu mulla, tuntuu nöyryyttävältä kun toinen valehtelee ja kuvittelee minun olevan niin tyhmä, että uskoisin ne valheet. Eikä tarvitse olla kyse mistä seurustelukumppanista tai aviopuolisosta, sama reaktio tulee ystävän ollessa kyseessä. Tulee olo, että eikö tuo luota minuun että uskaltaisi sanoa suoraan. Myös epäilys siitä tulee, että haluaako ystävä loukata tahallaan. Oma luottamus ihmisiin murenee.... 

Vierailija kirjoitti:

Itse inhoan sitä kun lause aloitetaan, ei millään pahalla mutta/ethän nyt loukkaannu/sori nyt vaan mutta

Mulla oli teini-iässä "kaveri", joka harrasti tätä, koska "halusi vain olla rehellinen" = kertoa jotain ihan käsittämättömän röyhkeää tai loukkaavaa toisen ihmisen ulkonäöstä.

Parhaat taisi olla, että "ei millään pahalla, mutta sä oot kyllä tosi ruma", "sori nyt vaan, mutta et sä kyllä noilla tisseillä saa ikinä miestä" ja "älä nyt loukkaannutaan tai käsitä väärin, mutta mun mielestäni on todella hienoa, että sä tiedostat, ettei miehet ole kovin kiinnostuneita susta sun ulkonäön takia ja päätit siksi seurustella toisen naisen kanssa. Lesboille ei ulkonäkö oo varmaan niin tärkeä."

Olin ujo ja kiusattu ja siihen aikaan olemattomalla itsetunnolla tuntui kuin olisin ansainnut tuollaiset kommentit. Nykyään aikuisena olen huomannut, etten ole sen hirveämpi tai rumempi kuin muutkaan naiset ja vientiä on riittänyt molempien sukupuolien taholta, mutta vakavampiin suhteisiin olen aina päätynyt toisen naisen kanssa, mutta en tosin siksi, etteikö lesboille olisi ulkonäkö tärkeä. :D