Hirmuinen vauvakuume mutta koulu kesken!
Täällä kirjoittelee 19-vuotias nainen joka opiskelee tällä hetkellä ammattikoulussa.
Olen seurustellut mieheni kanssa jo kauan ja asumme yhdessä. Vauvakuume minulla on ollut jo kauan. Mietityttää kuitenkin opintojen kesken jättäminen. Onko fiksua teidän mielestänne ja miten olette pärjänneet jos olette saaneet lapsen kesken opiskelujen? Itseäni se ei haittaisi sillä mielestäni opiskella kerkeää ja toki opiskeluja voi jatkaa siitä mihin jäi.
Haluan kuulla kokemuksianne asiasta! :-)
Kommentit (4)
Hei! Kiitos vastauksestasi ja ihana kuulla kuinka vauva-arki sujui opiskelujen ohella :)
Itsekkään en ole bilehile koskaan ollutkaan, en juo edes alkoholia vaikka nuori vielä itse olenkin, mutta pidän sitä vain hyvänä asiana.
Toivottavasti nyt itsekkin pääsisin jo ensi vuoden puolella nauttimaan vauva-arjesta :)
Ihanaa syksyä sinulle!
Mä jätin ammattikoulun kesken 23v sitten kun haluttiin vauva,sen jälkeen opiskellut 3 ammattitutkintoa ja nyt haaveilen kahdennaksesta lapsesta ja aion opiskella vielä lisääkin,hyvin jaksaa vielä molemmat
Itseä kanssa mietityttää, uskaltaako hankkia lasta kesken opiskelujen. Me ollaan miehen kanssa kumpikin korkeakoulussa, mies valmistunee 2v päästä, itsellä vielä ainakin 4v edessä. En toisaalta haluaisi odottaa omaa valmistumistani, siihen on niin pitkä aika! Ja löytääkö sitten töitäkään, opiskelemani ala kun ei ole kovin helposti työllistävä. Ristiriitaiset ajatukset aiheesta, toisaalta haluaisin nyt heti aloittaa, toisaakta taas järki huhuilee, että pitäisi olla jotenkin turvatumpi tilanne.
Hei! Itse sain esikoiseni ylioppilaskirjoitusten keskelle 19-vuotiaana. Sain ylioppilaslakin ja olin vauvan kanssa kotona noin vuoden. Hain muutaman kerran yliopistoon mutta en päässyt ja siksi menin ammattikouluun opiskelemaan ammatin. Ammattikoulun työharjoittelusta jäinkin sitten nykyiseen työpaikkaani ja olen opiskellut töiden ohella mm. korkeakoulututkinnon. Nyt se vauva on sen ikäinen, että aloittaa kohta itse lukion tai amiksen. Minulla ei ollut mitään ongelmia vauvan ja opiskelujen yhdistämisestä, ehkä hyvän tukiverkon ansiosta. Mies on säilynyt samana ja ollut aina tukena, samoin muu perhe ja ystävät ovat auttaneet aina, kun olen tarvinnut apua. Nuorena sitä jaksoi hyvin vauva-arjen. En ole ikinä ollut mikään bilehile, joten sen kanssa ei ole ollut ongelmia. Näin jälkikäteen ajateltuna tajuaa sen, kuinka nopeasti vauva kasvaa ja olisi pitänyt nauttia vauva-ajasta enemmän ja rauhassa. Liian paljon stressaain jatko-opintoja.
Kyllä asiat aina selviävät puolin ja toisin. Vauva voi mennä päiväkotiin kun jatkat opintoja tai menet töihin. Elämä jatkuu, ja vain entistä rikkaampana vauvan kanssa.