Olenko luuseri, kun minulla on vain 14 fb-kaveria?

Arvostan.

Minulla vain kaksi kaveria, joista toista en edes tunne livenä.

Minulla ei ole yhtään kaveria ja poikuus on vielä tallella M36

Minulla on enemmän kavereita, mutta jos poistaisin kaikki turhat, niin olisi vähemmän kuin sinulla.

Tosin ei minua varsinaisesti edes kiinnosta oikeiden kavereideni touhut, koska tiedän ne ilmankin facebookia.

Minä en käytä fb:ia, minulla ei ole yhtään ystävää, olen lihava, työtön 42v neitsyt kaupungin vuokraluukussa. I win!

Minulla on vähemmän kuin 10, melkein kaikki sukulaisia, enkä edes ole tekemisissä kenenkään kanssa irl. Ja hyväksyisinkin oikeastaan ehkä kaikki vähänkään tuntemani jos joku pyytäisi. Luusereista pahin?

Vierailija kirjoitti:

Minä en käytä fb:ia, minulla ei ole yhtään ystävää, olen lihava, työtön 42v neitsyt kaupungin vuokraluukussa. I win!

*I won

En varsinaisesti käytä fb:tä muuta kuin kuulumalla muutamaan ryhmään. Oon kuitenkin miettinyt samaa, mitä ihmiset aattelee, jos näkisivät, että mulla olis myös vain vähän kavereita. (Älkää kysykö, miksi mietin näin paljon, mitä muut ajattelee...) En kuitenkaan haluaisi hyväksyä kavereiksi muuta kuin läheisimpiä ihmisiä, joiden kanssa olen oikeasti tekemisissä. En vaan halua, että kaikki hyvänpäivän tutut sun muut näkisi juttujani. Tuntuu, että kaikilla on useita kymmeniä ja jopa satoja kavereina. Oon kyllä usein ihmetellyt, että miten se on mahdollista. Ne kai hyväksyy aika löysin perustein ihmisiä? Tunnistaisitteko te edes niitä ihmisiä kadulla tai muistaisitteko nimeä?

FB kaverit 99% heistä ei monilla ole oikeita ystäviä tai kavereita, se on vain somekupla missä he elää, kuplaan kuuluu somepäivytykset jossa harva antaa rehellistä kuvaa itsestään tai elämästään. Lädin pois facesta aikoja sitten koska kyllästyin siihen feikkimaailmaan. 

M40

Mulla on e hkä 8?? Kaikki sellaisia, joita tapaan ja voin jutella lähes päivittäin. Mä en kyl ymmärrä miks oon fb:saa, en koskaan päivitä sinne mitään, harvoin edes luen mitään....

Et ole luuseri, vaan todella fiksu sen sijaan!

Minulla on hieman vajaa 400 fb-kaveria, mutta oikeassa elämässä luku läheisiksi ja tärkeiksi luokiteltavista ihmisistä olisi lähempänä juuri tuota 14. 

Mulla on tasan viiskyt, ja se on aika vähän verrattuna moneen muuhun.

Mä taasen olen kaveriksi ottanut ne joita en yleensä arkielämässä näe tai oo muutenkaan pahemmin tekemisissä. Osa asuu kauempana jne. Vanhoja ala-aste aikaisia kavereita ja muutama vanha työkaveri.

Ystävien kanssa oon muutenkin paljon tekemisissä että ei mun tartte niitten tekemisistä lukea nassukirjasta!

Se on ihan tajutonta, kun jotkut haalii "kavereikseen" kaikki mahdolliset ihmiset, joita ei ees välttämättä tunne. Kerran pierassu samassa hississä, ni pyytämässä fb-kaveriksi heti. Ei tarvi hävetä tosiystävien määrää ollenkaan.

Se on jännä, että aina jonku pitää haukkua ne, joilla on enemmän kavereita. "on varmaan löysä seula ja kaikki hyväksytään, et varmaan edes tunnistaisi kadulla". Jep jep. Näin on ehkä niillä, joilla kavereita on tuhansiaja tuhansia. Kuitenkin kyllä se muutama sata on ihan normaalia. Tietenkään siitä jokainen yksilö ei ole se kaikista paras ystävä, mutta jos on laaja sosiaalinen piiri, niin helposti sukulaiset mukaan lukien tuttavista tulee pari sataa. Siis sellaisista tuttavista, joiden kanssa tulee juteltua suhteellisen useinkin, ehkä käytyä kahvilla/kaljalla/kerhossa/salilla/etc. Ei kaikilla Facebookissa ole salaisuuksia jaeltavana, vaan siellä turistaan ihan samoista pikkujutuista kuin vaikka työpaikan kahvitunnilla.

En sano että siinä on mitään vikaa, jos sosiaalinen piiri on pienempi. Se on ihan normaalia sekin.

Mutta aika pelle pitää olla, jos oikeasti luulee, että vaikka 200 kaveria ei voi olla ihan hyviä tuttuja kellään muullakaan tai että kaikilla on listalla vain oma mies, sisko ja yksi paras kaveri ja muut tuntemattomia.

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyn kavereiksi vain ne, joiden kanssa olen tekemisissä ihan normaalielämässä.

Olet. Sun kannattaa laittaa sellaiset asetukset, ettei sun kaverimäärä näy muille.

Vakavasti puhuen, en heti tajua, miksi haluat pitää elinpiirisi pienenä. Eiko sosiaalisen media idea ole, etta voi pitaa yhteytta myos niihin, joita ei arjessa ehdi tapaamaan tai vaihtaa ajatuksia ei pelkästään lähipiirin kanssa? Minusta se on rikkautta, mutta kukin tyylillään.

Mulla oli joskus kamala kriisi, kun ei ollut fb:ssä eikä tosielämässä juurikaan kavereita ja muilla tuntui kuhinaa riittävän. Tosielämässä kyllä toisaalta olin tottunut siihen mutta fb:ssä jotenkin se alemmuudentunne korostui jostain syystä. Poistin koko profiilin kun en enää kestänyt sitä, olin kyllä muutenkin silloin masentunut ja tosi yksinäinen. 

Myöhemmin liityin uudelleen ja kun olen saanut satunnaisia (juopottelu)kavereita niin ei sitä enää niin paljon mieti että montako kaveria jossakin fb:ssä on, sillä ei ole mitään merkitystä. Monet niistä on ihan turhia muutenkin, kun ei tosielämässä edes kaveerata. Statusta kai sillä haetaan ja jotakin illuusiota, että olisi muka suosittu, mutta eipä se oikeasti niin mene. Yhteydenpitovälineenä facebook on kyllä hyvä, jos on niitä henkilöitä joiden kanssa pitää yhteyttä. 

15 jatkaa

Itselläni ei edes ollut kaihtamatta kaveria. Kuitenkin mulla on tuttavia, jotka ovat sosiaalisesti niin aktiivisia, että hyvinkin ovat parin viikon aikana tekemisissä ihan livenä useamman ihmisen kanssa kuin minä koko vuonna. En siis voisi väittää, että vaikka heillä kavereita on naamakirjassa hyvin paljon enemmän, että siellä jotain puolituttuja tai tuntemattomia olisi. Ihmiset ovat erilaisia. En silti jaksa sitä, että joku yrittää nostaa itseään jotenkin jalompana jalustalle "voi vitsi kun olen parempi tyyppi, kun mulla on Facebookissa vain 12 laatukaveria". Oikeasti, et ole sen parempi kuin muutkaan. Lopeta muiden kaverilistojen vakoilu jos ne häiritsee.

Mulla 170 ja niistä noin 150 oikeita kavereita, loput lähinnä kaverien kumppaneita ja muutama vanha koulukaveri.

Hm kaihtamatta = kahtasataa.