Onneksi meillä on poika eikä tyttö. Ei tarvitse taistella lapsen kanssa joka ikisestä asiasta esim pukeutumisesta.

Onneksi mulla on tyttö ja poika.

Ja molemmat kasvattaa minua.

Onneksi mulla on tyttö, joka on kolmevuotiaasta ihan itse päättänyt, mitä pukee päällensä.

Nykyään jopa silittää osan vaatteistaan.

Ei ole sukupuolesta kiinni.

Onneksi olen aikuinen ihminen, joka ymmärtää että lapsella on sukupuolesta riippumatta erilaisia temperamenttiominaisuuksia, enkä yleistä yhden lapsen luonnetta kaikkiin lapsiin.

Tokaluokkalaisen pojan kanssa joutuu joka ikinen päivä taistelemaan pukeutumisesta, tytön (nelosluokkalainen) ei siinä suhteessa ole vielä koskaan ollut ongelmaa, osaa etsiä vaatteet kaapista itsekin tarvittaessa.

Jaa. Ihan leppoisia ovat aamut meidän kotona vaikka kaksi kouluikäistä tyttöä onkin. Meillä saavat valita vaatteet itse edellisenä iltana valmiiksi. Jos vaatteet ovat keliin/kouluun sopimattomat, ehdin siihen puuttua ilman aamuvääntämisiä.

En ole kyllä enää vuosiin valinnut vaatteita mun nyt kolmosen aloittaneelle pojalle. Ihan itse kaapista ottaa vaatteet aamuksi. Ja vaateosotokset tehdään yhdessä, että lapsi saa mieleisiään vaatteita. Toki kerron, jos on tarve laittaa pipo & hanskat käteen, mutta muuten toimiii ihan omatoimisesti. 

Miehen poika tappeli pienempänä jatkuvasti vaatteistaan. Joka paikkaan kun olisi mennyt vain verkkareissa ja vielä niissä kaikkein kuluneimmissa. Meillä on myös kaksi tyttöä. Toinen on pukenut mukisematta mitä tahansa. Toiselle ei kelpaa mikään.

Mulla on kaksi poikaa (3&7v), jotka molemmat haluavat valita itse vaatteensa kaapista (mä pääsääntöisesti kuitenkin vielä suoritan valinnat kaupassa). Puutun pukemiseen jos valitut vaatteet ovat kovin epäkäytännölliset tai säähän sopimattomat. Täällä tokaluokkalaisen kanssa väännetään nyt jatkuvasti siitä, ettei enää ole shortsi/t-paitakeli. Toonen purnaamisen aihe on kutittavat pesulaput, joka on kyllä ihan ymmärrettävä juttu.

Eli osaa ne pojat siinä missä tytötkin..

Tiedän, ettei vaatteista tarvitsisi taistella jos en antaisi lapsille valinnan mahdollisuutta, mutta purnaamisesta huolimatta on kiva, että oppivat omatoimisiksi. Enkä kyllä itsekään tykkäisi jos esim. mieheni päättäisi mun päivän vaatetuksen. Eli näkisin tän myös semmosena identiteettiasiana.

Meillä on kolme tyttöä, joiden kanssa ei ole tarvinnut taistella juur mistään, saati että olis pitänyt passata vaatteet aamuisin nenän eteen. Keskimmäinen kerran päätti, ettei laita kumppareita jalkaan ja sadevarusteita päälle. Koska piti ehtiä kouluun ja päiväkotiin, työnjako oli että isä riiputti ilmassa ja minä puin. Kun Keskimmäinen ravisteli kynnyksellä kumpparit jalasta, hänet pantiin auton peräkonttiin sellaisenaan ja kumpparit perään. Takakontissa oli hiljaista, kun kierrettiin koulun kautta. Päikkärin pihalla peräkontista putkahti tyttö, joka juoksi kumpparit jalassa iloisesti eskariin ja pikkusisko marssi perästä. 

Mulla on kolme tyttöä ikäharukassa 9 - 13 v, eikä koskaan ole tarvinnut pukeutumisesta heidän kanssaan kinata. Koululaiset huolehtivat omatoimisesti illalla seuraavan koulupäivän vaatteet valmiiksi. Ja kaupassa lapset saavat itse olla valitsemassa vaatteita, jolloin kaappiin ei edes päädy "väärän" väristä tai mallista vaatetta. Yksi lapsista on vaatteidensa kanssa tarkempi, muut kaksi vetävät päälle yleensä kasan päällimmäiset sen enempää pohtimatta.

Itse olen tyytyväinen siihen, että minulla on fiksuja tyttöjä, jotka tuovat meille vanhemmille päivittäin iloa ja joista voimme olla ylpeitä. 

Meinaat, että pojan kanssa ei koskaan joudu vääntämään mistään?

Meillä tyttö on jo pienesrä pitäen omannut vahvan maun pukeutumisen suhteen. Annoin hänen jo varhain valita kanssani seuraavaksi päiväksi vaatteet valmiiksi. Ei tarvitse aamuisin takuta.

Nyt tuo on jo teini, ja ostaa vaatteensa itse. Todella kätevää. Teinipojalleni sen sijaan joudun varmaan hommaamaan vaatteet pinoon eteen vielä vuosia.

Että puolensa ja puolensa.

Mulla on kaksi poikaa. Ollaan 5-vuotiaan kanssa jo käyty monta taistelua pukemisesta ja 2-vuotiaskin osaa ottaa välillä isoveljestä mallia.

5.-luokkalainen tyttö ja 2.-luokkalainen poika, molemmat ovat aina pukeneet tuolilta löytyvät vaatteet mukisematta. 5-vuotias poika onkin sitten aivan toista maata, illalla itse valitut vaatteet voivat olla aamulla ihan kelvottomat! Eli meillä se on poika, joka on tarkka vaatteistaan...

Ehheheehhehhee. Anteeksi kun nauran mutta tervetuloa meille seuraamaan aamuja eskaripojan kanssa, jolla on varsin vakiintunut tyylitaju. Sukkia myöten pitää olla harkittu kokonaisuus. Ulkovaatteet pilaavat tietenkin lookin. Ei ole helppoa ei.

Joo ei todellakaan ole sukupuolesta kiinni: meillä poika on paljon tarkempi mitä suostuu laittamaan yllensä, tytölle voi ostaa vaatteita aika huoletta ja käyttää niitä.

Vain yksi poika, ja äiti passaa kaiken kärsän eteen. 

Meillä kakkosluokkalainen tyttö osaa ihan itse ottaa joka aamu siistit vaatteet kaapista ja pukea päälle. Ei mitään vääntöjä. Ykkösluokkalainen poikakin osaa itse valita kaapista vaatteet ja pukea ne mukisematta päälle. Tosin pojan kanssa on jouduttu enemmän opettelemaan, jotta osaa valita tilanteeseen sopivaa vaatetusta. Tytöltä tää onnistui aiemmin ja helpommin. Lapset on erilaisia.

You just wait and you might get surprised....

Ei liity sukupuoleen mitenkään. Minulla on kaksi tytärtä joista toinen on tarkka vaatteistaan, toista ei kiinnosta. Tunnen monta alakouluikäistä poikaa jotka ovat hyvin tarkkoja vaatteistaan. Pitää olla tietty väri ja malli ja merkki jne.