Mies tekee mut hulluksi!!!

Avioliittoni on tekemässä minut hulluksi ja olen nyt päättänyt erota, oma asunto haussa. Pakko avautua silti.
Suhteemme hyvinvointi ja romanttiset teot ovat täysin minun vastuullani. Mies valittaa asioista, mutta ei tee mitään asioille. Esimerkiksi valittaa epäjärjestystä, mutta ei halua ostaa komeroita tai lisätä kaappitilaa, tällä hetkellä edes hänen vaatteilleen ole paikkaa joten hän käyttää siivouskomeroa vaatteille joten kodin tavarat on pidettävä pöydällä. Hänen vaatteensa haisevat ihan tunkkaiselle koska säilöö niitä ahtaassa kaapissa.
Hän valittaa jääkaapin sotkuisuudesta mutta ei siivoa sitä koskaan. Hän ei pese vessaa, pyyhi lavuaaria tai tee mitään puhdistustoimia kotona, mutta valittaa silti sotkusta. Ei täytä tiskikonetta ikinä, tiskaa oman kuppinsa ja lautasensa, jos asiasta huomautan. Hän elää eineksillä, jos en tee ruokaa. On syönyt nyt eineksiä viimeiset kuukaudet ja käyttää kertakäyttöastioita, että ei tarvitse tehdä kotona mitään. Kun vanhempansa tulevat kylään, kattaa kyllä pöydän nätisti ja laittaa tarjoilut, ei ikinä ole tehnyt tuota muulloin, vaikka osaa.
Mies väittää, että haluaa seksiä, mutta ei näytä sitä mitenkään. Ei kosketa arjessa, ei ota syliin, ei pyydä viereen ja torjui minut viime vuosien aikana monesti vaikka koitin vietellä häntä hotelliviikonloppuna puketumalla pitsiin jne. Olen siirtynyt nukkumaan eri huoneeseen jo kuukausia sitten koska en halua enää pettyä, mutta mies ei välitä. Ei ole sanallakaan kysynyt, miksi en halua nukkua enää vieressä vaan huikkaa vaan hyvää yötä. Kun kysyin eikö sitä häiritse että en halua nukkua vieressä niin sanoi, että ei voi pakottaa.
Kun yritän keskustella, hän hermostuu ja poistuu paikalta sanoen, että syytän häntä kaikesta. Ehdotti terapiaa, mutta ei tee asian eteen mitään vaikka painotin, että hänen on osoitettava että kiinnostaa edes terapeutin valinnan verran, odotin pari kk muistutin välillä, mutta ei mitään. Kaikki lomamatkat, yhteiset tekemiset jne.ovat minun ohjelmoitavissa, päätän minne mennään,mitä tehdään jos ylipäätään haluan jotain tehdä. Lakkasin ehdottamasta ja määräämästä ja tekemästä aloitteita seksiin koska sain aina pakit. Lopputuloksena meillä ei ole enää mitään yhteistä, emme tee mitään koska en organisoi, emme edes ruokaile yhdessä koska mies ei kokkaa eikä siedä jos haluaisin opettaa.
Olen hemmetin vihainen siitä, että en ole aikaisemmin tajunnut miten välinpitämätön ja itsekäs mies minulla on. Olen myös katkera siitä, että naisia syytetään jatkuvasti päsmäröimisestä ja asioiden kontrolloimisesta vaikka varmasti monen karjuvan naisen taustalla on mies, joka ei hoida omaa osuuttaan. Juuri näin meillä, juuri siksi tulee ero, joten turha kenenkään naisvihaajan tulla aukomaan tähän ketjuun päätä.
En aio sanoa miehelleni mitään että muutan pois, yhtenä päivänä hän tulee töistä ja minä ja kamani on poissa. Vaihdan numeron ja jäävään itseni hänen elämästään, koska tämän vihan alla ei ole enää rakkautta jäljellä, sillä mies on vaan ottanut, ei antanut.
Mikä pahinta, tuskin edes soittaisi perään paitsi kysyäkseen, olenko siirtänyt hänen muistitikkuaan.