Jos löydät lompakon...

Otan rahat, jätän lompakon.

Vien pankkiin.

Vien lompakon pankkiin, jonka kortti on lompakossa - tai poliisille. Tietenkin.

Ensiksi selvitän, saako tuon pankkikortin omistajan nimen avulla hänen yhteystietonsa helposti esim. numerotiedustelusta. Jos saa, niin otan häneen yhteyttä ja ilmoitan lompakon löytyneen. Jos en saa yhteystietoja, palautan lompakon joko poliisille tai sitten siihen pankkiin, jonka pankkikortti lompakossa on sen mukaan, kumpi minulle on kätevämpää.

Olen itse tosi kiitollinen sille löytäjälle, joka palautti tyttäreni Visa Elektron -kortin pankkiin muutamaa päivää ennen kuin tyttäreni piti lähteä yksin ulkomaille. Tyttäreni olisi ollut aika pulassa ilman tuota korttia.

Minä äskettäin löysin lompakon, rahaa siellä ei ollut, mutta kaikki kortit, mitä ihminen voi omistaa. Paikalle sattui myös metroaseman siivoja, joka otti kukkaron ja lupasi toimittaa sen sinne, mihin metrosta löytyneet tavarat viedään. Ilmeisesti löytötavaratoimisto.

Mä koitan löytää pankkikortin nimitiedon avulla oikean omistajan, laitan pariin fb-ryhmään tiedon löytyneestä lompakosta ja tiedon että vien vaikka seuraavana arkipäivänä lompakon löytötavaratoimistoon jos ei sitä ennen omistajaa löydy.

Ennen olisin vastannut, että vien pankkiin. Mutta tämänviikkoisen kokemukseni jälkeen sanon, että pidän rahat ja jätän lompakon jonnekin lojumaan.

Löysin henkkarit maasta ja sain verkosta löytämäni tietojen kautta yhteyden omistajaan. Soitin tälle ja kysyin, haluaako tulla hakemaan henkkarit vain vienkö poliisiasemalle. Halusi tulla hakemaan, mutta kaupungilta, liikunko siellä? Sanoin, että joo, käyn tänään iltapäivällä kaupungilla. Tarkkaa aikaa hänen kanssaan ei saanut sovittua, kun "kun mä pääsen koulusta ni eka mä käyn kaverilla ja sitten me käydään yhessä siellä ja täällä ja sit mä voisin tulla johki siellä keskustassa" (kyseessä alle 20-v. opiskelijatyttönen).

Noh...asioin sitten kaupungilla ja kun mitään ei kuulunut (oli sovittu, että tyttönen ilmoittelee kello neljään mennessä), laitoin viestiä ja kysyin, että onko kaupungilla, minulla on menoa enkä ehdi enää kaupungilla pyöriä. Että käynkö jättämässä poliisiasemalle henkkarit? Vastasi 20 min. viiveellä, että "voitko tulla asemalle?". Huoh. Poliisiasema olisi ollut lähempänä, ja minulla oli jo kiire, mutta ajattelin, että kerrankos sitten, jos tytteli siellä kerran on. Jos ei vaikka tunne kaupunkia tarkemmin (ei ollut paikallisia), niin minä menen sinne.

Kävelin asemalle (kipeällä jalallani), ja pistin viestiä, että missä olet. Ei kuulemma nuori neito ollut vielä asemalla lainkaan, vaan vasta tulossa! No siinä sitten odottelin vartin tätä prinsessaa, vieressäni odotteli joku nuori mieskin. Lopulta tämä ihmeellinen neito suvaitsi saapua, ja se nuori mies vieressäni oli hänen poikakaverinsa, jota tyttö oli myöskin odotuttanut surutta. Ensimmäisenä tervehti tätä poikaystäväänsä eikä vilkuillut edes ympärilleen, odotteleeko ehkä joku henkkareiden kanssa häntä. Itse piti minun sekin liike tehdä, että kysyin, oletko sinä nyt tämä kuvan tyttö, tulitko henkkareita hakemaan?

Vittu kun pisti vihaksi nykynuorison välinpitämättömyys ja täydellinen kiittämättömyys. Olisi pitänyt antaa olla koko juttu, ja jatkossa en kyllä huolehdikaan kenellekään lompakkoa, henkkareita tai pankkikorttia. Itse tietysti olen nyt osasyypää nuorison avuttomuuteen, kun passasin plikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä äskettäin löysin lompakon, rahaa siellä ei ollut, mutta kaikki kortit, mitä ihminen voi omistaa. Paikalle sattui myös metroaseman siivoja, joka otti kukkaron ja lupasi toimittaa sen sinne, mihin metrosta löytyneet tavarat viedään. Ilmeisesti löytötavaratoimisto.

Poliisin myöntämät kortit, kuten henkilöllisyystodistukset, ajokortit tai passit, tulee toimittaa poliisille. Löytötavaratoimisto voi ottaa ne vastaan, mutta sen pitää ohjata ne eteenpäin poliisille. Voittoa tekevänä yrityksenä tosin monen kaupungin löytötavaratoimistot toimivat vastoin lakia ja luovuttelevat näitä todistuksia asiakkaille korvausta vastaan, vaikka poliisilta ihmiset saisivat ne ilmaiseksi, ja poliisille ne pitäisi toimittaa.

Löysin kerran Ruotsin reissulla erään pubin vessasta lompakon, jossa oli rahaa runsaat 20 000 kruunua. Vein sen respaan, soitin toki läytämäni puhelinnron perusteella ensin omistajalle ja sanoin, että sieltä löytyy. Tarjosi parin donan palkkiota, mutten halunnut. Kovin oli kiitollinen!!

En koske mihinkään lompakoihin etten joudu syytteeseen mistään tai pilakameraan. Hoidan vain omat asiani

Jos olisin ylsin, ottaisin rahat ja viskaisin lompakon roskiin. Jos olisin liikkeellä lasten tai jonkun muun kanssa, joutuisin viemään lompakon poliisille rahoineen.

Kiitos vain sille jästipäälle, joka aikanaan vietti minun kustannuksella iltaa Turussa. Hukkasin lompakkoni aikaan, jolloin pankkikorttiostokset vielä kuitattiin nimikirjoituksella. 500 euroa maksoi se huolimattomuus...

Vien poliisilaitokselle.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vain sille jästipäälle, joka aikanaan vietti minun kustannuksella iltaa Turussa. Hukkasin lompakkoni aikaan, jolloin pankkikorttiostokset vielä kuitattiin nimikirjoituksella. 500 euroa maksoi se huolimattomuus...

Toivon tuollaisille varkaille, että karma iskee takaisin. Tiedän tuttuni omineen löydöksiään ja jos hän epähuomioissaan kadottaa lompakkonsa, niin olisi oikein, että ei saisi takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vain sille jästipäälle, joka aikanaan vietti minun kustannuksella iltaa Turussa. Hukkasin lompakkoni aikaan, jolloin pankkikorttiostokset vielä kuitattiin nimikirjoituksella. 500 euroa maksoi se huolimattomuus...

Sinulle opetettiin elämänhallintaa ja siitä tuo on aika pieni maksu. Tuskinpa enää menet kadottamaan lompakkoasi.