Lue keskustelun säännöt.
Mistä syistä jouduitte suvun ulkopuolelle?
Kommentit (18)
Siksi, että olen halunnut. Olen nuorena/aikuisena tajunnut, että mua on aina tavallaan piikitelty tai vähätelty molempien vanhempien sukujen puolelta. Mua on tavallaan verrattu veljeeni, joka oli lapsena vilkas ja hauska. Mäkin olin sosiaalinen ja pidetty muualla, mutta sukujen kesken jäin aina veljeni varjoon. Nyt olen kivasti menestynyt, uuteen ammattiin kouluttautuva kohtuutuloinen perheellinen nainen. Veljeni on valitettavasti työtön erakoitunut alkoholin ja tupakan suurkuluttaja.
Oman perheeni kesken mua on kyllä aina kohdeltu ihan hyvin, toki hiukan jäin kotonakin vanhemman veljeni varjoon. Olen vanhempiini ja veljeenikin ihan hyvissä väleissä. Sukuni kanssakin olen väleissä, mutta en pidä liiemmin yhteyttä, ei vain kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä etuja on suvun ulkopuolella olosta? Ap ( itse en halunnut:(! )
En ilmeisesti ollut tarpeeksi sosiaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että olen halunnut. Olen nuorena/aikuisena tajunnut, että mua on aina tavallaan piikitelty tai vähätelty molempien vanhempien sukujen puolelta. Mua on tavallaan verrattu veljeeni, joka oli lapsena vilkas ja hauska. Mäkin olin sosiaalinen ja pidetty muualla, mutta sukujen kesken jäin aina veljeni varjoon. Nyt olen kivasti menestynyt, uuteen ammattiin kouluttautuva kohtuutuloinen perheellinen nainen. Veljeni on valitettavasti työtön erakoitunut alkoholin ja tupakan suurkuluttaja.
Oman perheeni kesken mua on kyllä aina kohdeltu ihan hyvin, toki hiukan jäin kotonakin vanhemman veljeni varjoon. Olen vanhempiini ja veljeenikin ihan hyvissä väleissä. Sukuni kanssakin olen väleissä, mutta en pidä liiemmin yhteyttä, ei vain kiinnosta.
Eli kostat? Aika kettumaista luonnetta osoitat vaikka ymmärrettävästi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En joutunut vaan itse etäännyin. Syy: en hyväksy tietynlaista toimintatapaa tietyssä tilanteessa.
en tule toimeen äitini kanssa ja koko perheeni on aina kohdellut minua kylmästi. (nuorin lapsi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käly pelasi suhteet solmuun ja minut pilalle. Ei se ehkä lopultakaan menetys ollut, vaikka pitkään teki kipeää. Rauha hänen sielulleen.
Muutin opintojeni takia naapurimaakuntaan. Sen jälkeen kuulin vain, kuinka taas olivat sukulaisperheet tavanneet, mummolassa käyty, siskonlapsia viety reissuun jne. Olin tapahtumien ulkopuolella eikä minua enää kutsuttu mukaan. Meillä siis kaikki asuvat vähän eri kaupungeissa mutta kuitenkin saman valtatien varrella, ja jos joku sattuu sanomaan toiselle, että aikoo mennä viikonloppuna mummolaan, kohta siellä ovat kaikki samaanaikaan hälisemässä. Minä olin "muualla", vaikkakin vain 150 km päässä. Hyvin olisin päässyt tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nain ulkomaalaisen miehen. Suku ei puhu kovin hyvää englantia, ainakaan niin että jaksaisivat seurustella viittä minuuttia kauempaa. Eivät sitten enää kutsuneet kyläänkään.
Minulla on todella vähän sukulaisia. Ei esimerkiksi yhtään serkkua. Vanhemmat pitivät/pitävät todella vähän sukulaisiinsa yhteyttä, joten en kovin hyvin heitä ole koskaan tuntenutkaan. Niille muutamalle joita olen edes joskus lapsuudessani tavannut olen aika kaukainen sukulainen ja paljon lähempiä/läheisempiäkin löytyy. Olen välillä miettinyt pitäisikö heihin jotenkin olla yhteydessä, mutta tuntuu todella oudolta ottaa yhteyttä ihmiseen, jota ei ole esim 10 vuoteen nähnyt ja silloinkaan hän ei varsinaisesti ollut tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole sukuni ulkona, mutta sisimmässäni olen täysin. Suhteita ylläpidän vaikka en viihdy tai koe kohtaamisia miellyttävinä
Ohovaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että olen halunnut. Olen nuorena/aikuisena tajunnut, että mua on aina tavallaan piikitelty tai vähätelty molempien vanhempien sukujen puolelta. Mua on tavallaan verrattu veljeeni, joka oli lapsena vilkas ja hauska. Mäkin olin sosiaalinen ja pidetty muualla, mutta sukujen kesken jäin aina veljeni varjoon. Nyt olen kivasti menestynyt, uuteen ammattiin kouluttautuva kohtuutuloinen perheellinen nainen. Veljeni on valitettavasti työtön erakoitunut alkoholin ja tupakan suurkuluttaja.
Oman perheeni kesken mua on kyllä aina kohdeltu ihan hyvin, toki hiukan jäin kotonakin vanhemman veljeni varjoon. Olen vanhempiini ja veljeenikin ihan hyvissä väleissä. Sukuni kanssakin olen väleissä, mutta en pidä liiemmin yhteyttä, ei vain kiinnosta.
Eli kostat? Aika kettumaista luonnetta osoitat vaikka ymmärrettävästi
Mitä mä kostan ja kenelle? :O Tuskin he mua kaipaavat yhtään sen enempää kuin mäkään heitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin ulkopuolelle puolisoni takia. Sai niin paljon stressiä elämääni, ja myös työ ja toimeentulosta murehtiminen ja lapsista murehtiminen ja huolehtiminen sai itseni niin väsyneeksi etten jaksanut pitää sukuuni yhteyttä.
Vanhempani on kuolleet vanhin veljeni on kuollut.
Riitaisa perinnönjako. En haluakaan pitää yhteyttä.
Heitin kroonisen pettäjämiehen ulos talosta ja pistin eron vireille ja sitten erosin. Muhun suuttuivat kaikki, jopa omat lapset ja vanhempani, koska "ei iskä pahaa tarkoita" ja koska vanhemmat ja appivanhemmat on hyvin vanhoillisia ja heille ero oli häpeä. Toinen lapseni ei puhu mulle vieläkään, on jo 19 v ja tuosta aikaa jo neljä vuotta. Vanhempieni luona en ole käynyt enkä puhunutkaan heidän kanssaan kuin kaksi kertaa sen jälkeen, kun pistin eron vireille eikä kukaan ex-miehen suvusta pidä mitään yhteyttä. Itselläni ei ole sisaruksia ja vanhempieni kuulumiset välittää esikoinen 25v joka hänkin on yhä hyvin nihkeä. Minä ole se kusipääpaska, joka rikkoi hyvän avioliiton.
Uskonto. En halunnut olla Jehovan todistaja.
Koska halusin.