Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset naisurheilijat on itkupillejä
17.08.2016 |
Mitä toi painijamuija ja se nyrkkeilijämuija oikein pillittää kuin pikkutyttö kun ei tullut kultaa. Ei ihmekään ettei tuollaiset itkupillit pärjää kun ei kantti kestä. Miettikää nyt jos miesurheilijat pillittäisi samalla tavalla, niin johan ne naurettaisiin ulos kisoista.
Kommentit (10)
Suuri lataus ja suuri pettymys. Harmi, jos ei saa parastaan annettua tai saakin, mutta se ei riitä. Ovat voitavansa tehneet.
Se on hyvä, jos pystyy itkemään ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen joukkueessa ei ole yhtään mentaalivalmentajaa. Pomoja on reissussa 70 henklöä. Ja Kojonkosken vetämä huipputuloshanke on niellyt rahaa sillä varjolla, että pääasia on kun on kivaa.
Työkkärin kautta kotia koko sakki, tehkööt oikeita töitä leikkikööt sitte vapaa-ajallaan omilla rahoillaan urheilijaa, tyhjänpäiväisintä turhinta sakkia mitä me joudumme elättää.
Ei mua ärsytä edes häviäminen sinänsä, mutta tuo itkeminen kyllä suorastaan ärsyttää. Okei, jos on erittäin tunneherkkä ihminen, niin ymmärrän asian kyllä inhimillisellä tasolla. Mutta huippu-urheilijoiden pitää olla lähtökohtaisesti psyykkeeltään kovia tyyppejä (huomattavasti keskivertoa kovempia) ja myös tappiot on pystyttävä ottamaan vastaan mielestäni ilman mitään itkukohtauksia (aikuisten kilpailuissa, lapset ovat asia ihan erikseen).
Jotenkin tuntuu ettei tuo psyykkinen valmennus ole Suomessa mitenkään huippua.
Vierailija kirjoitti:
Ei mua ärsytä edes häviäminen sinänsä, mutta tuo itkeminen kyllä suorastaan ärsyttää. Okei, jos on erittäin tunneherkkä ihminen, niin ymmärrän asian kyllä inhimillisellä tasolla. Mutta huippu-urheilijoiden pitää olla lähtökohtaisesti psyykkeeltään kovia tyyppejä (huomattavasti keskivertoa kovempia) ja myös tappiot on pystyttävä ottamaan vastaan mielestäni ilman mitään itkukohtauksia (aikuisten kilpailuissa, lapset ovat asia ihan erikseen).
Jotenkin tuntuu ettei tuo psyykkinen valmennus ole Suomessa mitenkään huippua.
Koskaan ei olla tyytyväisiä... sitten kun urheililijat toteavat että ei tämän nyt putkeen mennyt, mutta oli hyvä kokemus ja jäi kuitenkin hyvä fiilis, niin täällä itketään että "ei tuolta mitään hyviä kokemuksia ja fiiliksiä lähdetä hakemaan vaan voittamaan! Eihän tuo edes yrittänyt kun ei kerran häviö tunnu missään. Ei edes tajua pyytää anteeksi!"
Petra Ollissa kiteytyi kaikkensa antanut ja vain voittoa hakemaan lähtenyt urheilija. Arvostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua ärsytä edes häviäminen sinänsä, mutta tuo itkeminen kyllä suorastaan ärsyttää. Okei, jos on erittäin tunneherkkä ihminen, niin ymmärrän asian kyllä inhimillisellä tasolla. Mutta huippu-urheilijoiden pitää olla lähtökohtaisesti psyykkeeltään kovia tyyppejä (huomattavasti keskivertoa kovempia) ja myös tappiot on pystyttävä ottamaan vastaan mielestäni ilman mitään itkukohtauksia (aikuisten kilpailuissa, lapset ovat asia ihan erikseen).
Jotenkin tuntuu ettei tuo psyykkinen valmennus ole Suomessa mitenkään huippua.
Koskaan ei olla tyytyväisiä... sitten kun urheililijat toteavat että ei tämän nyt putkeen mennyt, mutta oli hyvä kokemus ja jäi kuitenkin hyvä fiilis, niin täällä itketään että "ei tuolta mitään hyviä kokemuksia ja fiiliksiä lähdetä hakemaan vaan voittamaan! Eihän tuo edes yrittänyt kun ei kerran häviö tunnu missään. Ei edes tajua pyytää anteeksi!"
Petra Ollissa kiteytyi kaikkensa antanut ja vain voittoa hakemaan lähtenyt urheilija. Arvostan.
Yleensä se kaikkensa antaminen näkyy urheilusuorituksen aikana, ei siihen mitään itkemistä tarvita päälle, pieni raivari on ihan ok kyllä, se kertoo selvästi ettei ole tyytyväinen omaan suoritukseen... :)
Ei esim. nuo pikajuoksijat tunnu naisissakaan itkevän kilpailujen jälkeen.
Olisitteko voineet kuvitella Seppo Rätyä itkemässä keihäskisan jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin vain tuntuu ristiriitaiselta, jos kyseessä on kamppailulaji ja sitten itkeä vollotetaan....
Jos esim. vaikka rytmisen voimistelijan edustaja itkisikin niin se tuntuisi jotenkin luonnollisemmalta.
Suomen joukkueessa ei ole yhtään mentaalivalmentajaa. Pomoja on reissussa 70 henklöä. Ja Kojonkosken vetämä huipputuloshanke on niellyt rahaa sillä varjolla, että pääasia on kun on kivaa.