Miltä tupakoitsijasta tuntuu jos naapuri on sairastunut /kuollut keuhkosyöpään?
Kommentit (19)
Ja ulkona liikkuessa voi jäädä auton alle. Enpä muista tapausta, että tupakanpolttamisen takia joutuisi vankilaan, jos jonkun toisen ihmisen terveys pettää. Hengittelettehän te kaikkea muutakin paskaa tuolta ilmakehästä, ja kannabissavuhan oli pelkästään terveellistä?
Ap:lle taitaa tulla yllätyksenä että keuhkosyöpään voi kuolla vaikkei olisi elämässään tupakoinut tai muiden savuja hengitellyt.
Vierailija kirjoitti:
No miltä se nyt pitäisi tuntua? Jokainen tupakoija tietää polttamisen riskit.
Sitäpaitsi vaikka niitä myrkkyjä kehoon tulee, niin keuhkot puhdistavat itseään aktiivisesti, kuten aivoitkin korjaavat alkoholin myrkyttämiä soluja. Tupakointi on toki epäterveellistä, mutta ei se nyt mitään tunissa tappavaa hermomyrkkyä sentään ole.
Njääh, duunikaverin naapurin pikkuserkun kumminkaiman isoisoisä eli ainakin sata vuotta ja oli ihan terve vaikka poltti kaksi askia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
No miltä se nyt pitäisi tuntua? Jokainen tupakoija tietää polttamisen riskit.
Tietää joo, mutta ymmärtääkö?
Ajan autoakin joka päivä, vaikka siihenkin vissiin moni kuollut. Naapureina pelkkiä mummoja, joten lähivuosina käy kato tässä talossa. Ja ei, ei tunnu missään. Tuntemattomia ihmisiä.
Isäni kuoli keuhkosyöpään, joka oli levinnyt aivoihin. Toimintakyvyttömyys, kärsimys ja dementia eivät ole hauska yhdistelmä, ei potilaalle eikä perheelle joka sitä joutuu vierestä seuraamaan. Siskoni lopetti tupakoinnin isän diagnoosista kuultuaan, ja itse lopetin jo yli kaksi vuotta sitten. Sanoisin että keuhkosyöpää sairastavan kärsimys on hirvittävää katsottavaa, mutta ei siinä tule ekana mieleen syyllistää tupakoinnista. Syöpä iskee jos on iskeäkseen, mutta tupakointi lisää sen riskiä. Jokainen tupakoija tietää tämän joten eiköhän se holhous jo riitä.
Se on vain voivoi.
Vai ajattelitko että pitäisi tuntea syyllisyyttä, ou nou mä varmaan tapoin sen ku tupakoin parvekkeella!?
Ei yhtään miltään. Naapurin terveys on ehkä viimeinen asia maailmasta josta huolehdin.
Nro 8 jatkaa:
Mieheni on tupakoitsija. En yritä saada häntä lopettamaan koska tupakointi on hänen valintansa. Olen kuitenkin vaatinut että hän polttaa ulkona suurimman osan ajasta, koska se haju leviää ikävästi asunnossa vaikka hän polttaisikin aivan ulko-oven vieressä. En pelkää hänen sairastumistaan syöpään, koska pelossa elämisessä ei ole mitään järkeä.
Ei miltään. Tupakoitsijat ovat empatiakyvyttömiä narsisteja, joille se oma minä-minä-minä on ainoa tärkeä ihminen.
Tuskin saisin sitä koskaan tietää, joten ei tuntuisi yhtään miltään. Jos jostain kumman syystä saisin tietää, niin sama kait tuo. Harmi homma, mutta ei minua naapureiden elämät kiinnosta. Ihan yksi ja sama onko kuollut keuhkosyöpään vai johonkin muuhun syöpään.
Miltä ap:sta tuntuu, mikäli autoilet, jos Igor Siperiasta jää auton alle? Kai viet kukkia haudalle ja itket itsesi uneen?
No ei se nyt ihan naapurin tupakoinnista voi tulla.
Luuletko muuten ,että se esim. Erottajan-Mannerheimintien väli on jotain ihanan raikasta "alppi-ilmaa" ?
Tuollaiselta tuntuu :)
Vierailija kirjoitti:
Ei miltään. Tupakoitsijat ovat empatiakyvyttömiä narsisteja, joille se oma minä-minä-minä on ainoa tärkeä ihminen.
No sittenhän se suurin osa ihmisistä(eli siis se osa joka ei polta) onkin empaattisia altruisteja, joille lähimmäisenrakkaus on prioriteetti n:o 1 tässä maailmassa !
Elämme siis jo enimmäkseen ihanassa maailmassa jossa paratiisi on laskeutunut maan päälle ja kaikkialla ihmisten välillä vallitseekin epäitsekäs rakkaus ja hyvä tahto....
Ainoan särön tässä jo lähes täydellisessä maailmassa muodostavatkin siis vain tupakoivat ihmisyksilöt ?
Vierailija kirjoitti:
Ei miltään. Tupakoitsijat ovat empatiakyvyttömiä narsisteja, joille se oma minä-minä-minä on ainoa tärkeä ihminen.
Pitäisköhän sun tutustua addiktion käsitteeseen?
No miltä se nyt pitäisi tuntua? Jokainen tupakoija tietää polttamisen riskit.