Selvitin vuosikymmenien sukuriidan, kun rupesi niin vatuttamaan miehen saamattomuus.
Sota-aikana mummuni ja pappani tuli evakkoon ja jäivät tänne rakentamaan tulevaisuutta. Maat omistaneen miehen pojanpoika jaksaa asiasta jauhaa joka kerta kun nähdään. Kuinka minä olen käytännössä kiitoksen velkaa hänelle ja suvulleen. Kyllä niin kypsytti tollanen jauhaminen vuosilta jona en ollu syntyny sen enempi kuin se poikakaan. Joten hommasin sille kaikki asiakirjat, että miten se asia oli menny ja senkin selvitin, että olinko velkaa. Ostin sille pullon kirkasta vielä. Nyt pyysi anteeksi.
Kommentit (11)
Typerää käytöstä tuolta mieheltä ja hieno teko sinulta! Eivätkä maanomistajat niistä maistaan itse hyvää hyvyyttään luopuneet, vaan valtio pika-asutuslain nojalla otti maat ja antoi siirtokarjalaisille. Joten missään kiitollisuudenvelassa miehen isovanhemmille ei todellakaan kenenkään ole koskaan tarvinnut olla.
Siis minkä/kenen miehen olisi pitänyt selvittää SUN suvun historiaa? Sun oman miehenkö?
Vierailija kirjoitti:
Miten otsikossa mainittu mies ja saamattomuus tähän liittyy?
Se mies uhosi aina näyttävänsä, miten se oli hommattu se talo ja tontti, ne paperit ja kauppakirjat vai mitkälie. Vaan niin saamaton oli että ei ikinä papereita tullut. Naapurin veti peliin mukaan jonkun nimikirjoituksen takia, rupes nii ärsyttämään. Ja aina se ikuinen pilkkaaminen. olen huonompi vain siksi mitä isovanhempamme tehneet tai sopineet.
No hienoa sitten että selvitit asian, pääsee uhriutujamies elämässään eteenpäin ;) Saattaa olla isompi juttu hänelle tajuta tyhmä käytöksensä kuin sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Typerää käytöstä tuolta mieheltä ja hieno teko sinulta! Eivätkä maanomistajat niistä maistaan itse hyvää hyvyyttään luopuneet, vaan valtio pika-asutuslain nojalla otti maat ja antoi siirtokarjalaisille. Joten missään kiitollisuudenvelassa miehen isovanhemmille ei todellakaan kenenkään ole koskaan tarvinnut olla.
Valtio todella otti ja antoi maat siirolakarjalaisille, joista suurin osa on jo luopunut tilanpidosta ja myynyt (ei suinkaan tajunnut antaa ilmaseksi saamiaan maita) takaisin päätilalle.
Karjalaiset luopuivat omista maistaan, tiloistaan ja kotiseudustaan, jotta muut saisivat pitää edes pääosan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää käytöstä tuolta mieheltä ja hieno teko sinulta! Eivätkä maanomistajat niistä maistaan itse hyvää hyvyyttään luopuneet, vaan valtio pika-asutuslain nojalla otti maat ja antoi siirtokarjalaisille. Joten missään kiitollisuudenvelassa miehen isovanhemmille ei todellakaan kenenkään ole koskaan tarvinnut olla.
Valtio todella otti ja antoi maat siirolakarjalaisille, joista suurin osa on jo luopunut tilanpidosta ja myynyt (ei suinkaan tajunnut antaa ilmaseksi saamiaan maita) takaisin päätilalle.
Kyllä se on ollut pakko luopua kun henkensä kaupalla lähtö. Kukaan ei ottanut tiloja vastaan jossei niitä viljellyt. ja kai ne myydä sai, omat tilat? Vai mitä sinä vihjaat?
Miten otsikossa mainittu mies ja saamattomuus tähän liittyy?