Terapiasta kertominen hoitotyössä!

Itse en ole koskaan kertonut tuollaisista asioista esim. työhöntulotarkastuksessa. Kai niistä periaatteessa pitäisi kertoa, mutta omia työnsaantimahdollisuuksiaan voi heikentää jos on ylirehellinen.

Älä kerro. Ihmisillä on outoja asenteita.

Olen vielä aika nuori, enkä tiedä paljoa näistä asioista. Pelkään että teen jotain laitonta jos en kerro? Jos kysyvät terveydentilasta niin mitä täytyisi kertoa. Taustalla siis masennusta joka ei vaikuta näkyvästi mihinkään. Työaikoihin lähinnä.

Vierailija kirjoitti:

Olen vielä aika nuori, enkä tiedä paljoa näistä asioista. Pelkään että teen jotain laitonta jos en kerro? Jos kysyvät terveydentilasta niin mitä täytyisi kertoa. Taustalla siis masennusta joka ei vaikuta näkyvästi mihinkään. Työaikoihin lähinnä.

Työaikoihin? Miten ajattelit sen sitten hanskata? Kaikissa työpaikoissa ei pystytä/haluta toteuttaa työntekijöiden esittämiä työaikatoiveita tai vapaapäivätoiveita.

Jos koet että sairaus vaikuttaa työssä suoriutumiseen, kannattaa kertoa jos kysytään. Jos ei vaikuta, niin ei tarvitse kertoa.  

Ei kuulu työnantajalle sun terapiasi.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu työnantajalle sun terapiasi.

Paitsi jos olet Lufthansan lentäjä. Eikös sairaalassakin olla aika vastuullisissa tehtävissä? Pitääkö sinne kaikki Nurse Bettyt ym. päästää huseeraamaan niiden insuliiniruiskujen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu työnantajalle sun terapiasi.

No ei varsinaisesti kuulu se terapia, mutta kyllä se kuuluu, jos on työssä suoriutumiseen vaikuttava sairaus. Masennuksen kanssa se nyt on sitten ihan hänessään että vaikuttaako ja miten paljon vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Jos koet että sairaus vaikuttaa työssä suoriutumiseen, kannattaa kertoa jos kysytään. Jos ei vaikuta, niin ei tarvitse kertoa.  

Mielenterveysongelmista kärsivä henkilö ei välttämättä kykene itse arvioimaan, vaikuttaako se työssä suoriutumiseen. Varsinkaan vastuuta sisältävässää työssä. Jos jotain sattuu, ja käy ilmi että henkilö on salannut näin oleellisen tiedon työnantajalta, joutuu pian itse maksumieheksi raskaamman kautta. Mitkään työnantajan vastuuvakuutukset eikä lakimiehet eivät tule tällaisissa tilanteissa apuun. Joka tapauksessa tätä asiaa tullaan punnitsemaan, kun mietitään vahingon tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koet että sairaus vaikuttaa työssä suoriutumiseen, kannattaa kertoa jos kysytään. Jos ei vaikuta, niin ei tarvitse kertoa.  

Mielenterveysongelmista kärsivä henkilö ei välttämättä kykene itse arvioimaan, vaikuttaako se työssä suoriutumiseen. Varsinkaan vastuuta sisältävässää työssä. Jos jotain sattuu, ja käy ilmi että henkilö on salannut näin oleellisen tiedon työnantajalta, joutuu pian itse maksumieheksi raskaamman kautta. Mitkään työnantajan vastuuvakuutukset eikä lakimiehet eivät tule tällaisissa tilanteissa apuun. Joka tapauksessa tätä asiaa tullaan punnitsemaan, kun mietitään vahingon tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta.

No joo, mutta on mielenterveyshäiriöitä ja mielenterveyshäiriöitä. "Tavallinen" masennus äärimmäisen harvoin hämärtää arviointikykyä niin etteikö selviytyisi ihan mainiosti myös vastuullisissa tehtävissä. Lähinnä jaksamiskysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koet että sairaus vaikuttaa työssä suoriutumiseen, kannattaa kertoa jos kysytään. Jos ei vaikuta, niin ei tarvitse kertoa.  

Mielenterveysongelmista kärsivä henkilö ei välttämättä kykene itse arvioimaan, vaikuttaako se työssä suoriutumiseen. Varsinkaan vastuuta sisältävässää työssä. Jos jotain sattuu, ja käy ilmi että henkilö on salannut näin oleellisen tiedon työnantajalta, joutuu pian itse maksumieheksi raskaamman kautta. Mitkään työnantajan vastuuvakuutukset eikä lakimiehet eivät tule tällaisissa tilanteissa apuun. Joka tapauksessa tätä asiaa tullaan punnitsemaan, kun mietitään vahingon tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta.

No joo, mutta on mielenterveyshäiriöitä ja mielenterveyshäiriöitä. "Tavallinen" masennus äärimmäisen harvoin hämärtää arviointikykyä niin etteikö selviytyisi ihan mainiosti myös vastuullisissa tehtävissä. Lähinnä jaksamiskysymys.

Nousisitko koneeseen, jos lentokoneen kapteenilla olisi vain "Tavallinen" masennus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koet että sairaus vaikuttaa työssä suoriutumiseen, kannattaa kertoa jos kysytään. Jos ei vaikuta, niin ei tarvitse kertoa.  

Mielenterveysongelmista kärsivä henkilö ei välttämättä kykene itse arvioimaan, vaikuttaako se työssä suoriutumiseen. Varsinkaan vastuuta sisältävässää työssä. Jos jotain sattuu, ja käy ilmi että henkilö on salannut näin oleellisen tiedon työnantajalta, joutuu pian itse maksumieheksi raskaamman kautta. Mitkään työnantajan vastuuvakuutukset eikä lakimiehet eivät tule tällaisissa tilanteissa apuun. Joka tapauksessa tätä asiaa tullaan punnitsemaan, kun mietitään vahingon tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta.

No joo, mutta on mielenterveyshäiriöitä ja mielenterveyshäiriöitä. "Tavallinen" masennus äärimmäisen harvoin hämärtää arviointikykyä niin etteikö selviytyisi ihan mainiosti myös vastuullisissa tehtävissä. Lähinnä jaksamiskysymys.

Nousisitko koneeseen, jos lentokoneen kapteenilla olisi vain "Tavallinen" masennus?

Kyllä. Veikkaan että aika monella saattaa ollakin. Ehdoton valtaosa masentuneista on täysin realiteeteissa eikä ollenkaan itsetuhoisia, jos sitä mietit.

Masennus lievänäkin voi vaikuttaa ajatteluun ja asenteisiin ja riippuu tietysti työnkuvastakin onko sillä jotain heijastevaikutuksia ja missä määrin. Ja onko ko.tehtävään nähden työkykyinen vaikka johonkin työtehtävään sitä olisikin.

Muistaakseni kerroin työhöntulotarkastuksessa että olin aiemmin sairastanut masennusta. Tämän tein ihan itseni takia, tiedostan että riski masentua uudelleen on olemassa ja halusin sen taustatietoihini jotta saisin tarvittaessa helpommin apua. Olin siis myös mieleltäni terve tuolloin, joten tiesin ettei se vaikuta työhön eikä sitä näin ollen kerrota työnantajalle. Jos työterveyshoitaja epäilee sairauden vaikuttavan työhön, se mainitaan työhöntulotarkastustodistuksessa, mutta jos sillä ei ole mitään vaikutusta, työnantajalle tieto ei mene. Sinuna kertoisin jos asiasta kysytään, juuri tuosta syystä jonka jo aiempiin kommentoija mainitsi - jos käy ilmi että olet valehdellut työsuhteesi voidaan irtisanoa tai jopa purkaa ja jos olet tehnyt virheen joka johtuu terveydentilastasi saatat joutua korvausvelvolliseksi mikäli olet valehdellut tarkastuksessa. Jos asiaan liittyen ei kysytä mitään, ei sitä tarvitse erikseen kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni kerroin työhöntulotarkastuksessa että olin aiemmin sairastanut masennusta. Tämän tein ihan itseni takia, tiedostan että riski masentua uudelleen on olemassa ja halusin sen taustatietoihini jotta saisin tarvittaessa helpommin apua. Olin siis myös mieleltäni terve tuolloin, joten tiesin ettei se vaikuta työhön eikä sitä näin ollen kerrota työnantajalle. Jos työterveyshoitaja epäilee sairauden vaikuttavan työhön, se mainitaan työhöntulotarkastustodistuksessa, mutta jos sillä ei ole mitään vaikutusta, työnantajalle tieto ei mene. Sinuna kertoisin jos asiasta kysytään, juuri tuosta syystä jonka jo aiempiin kommentoija mainitsi - jos käy ilmi että olet valehdellut työsuhteesi voidaan irtisanoa tai jopa purkaa ja jos olet tehnyt virheen joka johtuu terveydentilastasi saatat joutua korvausvelvolliseksi mikäli olet valehdellut tarkastuksessa. Jos asiaan liittyen ei kysytä mitään, ei sitä tarvitse erikseen kertoa.

Työhöntulotarkastuksessa kertominen ja työnantajalle kertominen on kaksi eri asiaa. Aika vakava ongelma saa olla että terveydenhuollosta kerrotaan yhtään mitään työpaikalle (ilman lupaa), mutta esim. työhaastattelussa saa kyllä kysyä onko jotain työhön vaikuttavaa sairautta, vaikkei terveystiedot muuten työnantajalle kuulukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Masennus lievänäkin voi vaikuttaa ajatteluun ja asenteisiin ja riippuu tietysti työnkuvastakin onko sillä jotain heijastevaikutuksia ja missä määrin. Ja onko ko.tehtävään nähden työkykyinen vaikka johonkin työtehtävään sitä olisikin.

Ajatteluun ja asenteisiin vaikuttaa niin moni muukin asia, että en nyt max keskivaikeaa masennusta tai muita suhteellisen lieviä mt-häiriöitä kamalasti painottaisi tai pohtisi sen suhteen. Veikkaan että enemmän ongelmia työpaikoilla aiheuttavat esim.kusipäät kuin masentuneet. Voihan sitäkin toki noheva työnantaja kysyä jo haastattelussa, että "oletkos muuten kusipää?"