Pitääkö mun kestää töissä tällaista? Työpaikka-asiaa!

Aloitin uudessa työpaikassa maanantaina. Kyse on ensimmäisestä oikeasta työpaikasta yliopistosta valmistumisen jälkeen ja työ on sellaista, jota olen aina haaveillut tekeväni.

Mutta en tiedä enää, pystynkö jatkamaan täällä enää yhtään päivää. Joka päivä töiden jälkeen ainoa mitä olen pystynyt tekemään on itkemään, itkemään ja vielä itkemään lisää.

Tää mun työpaikka on miesvaltainen, mutta naisia on kuitenkin noin kolmannes. Olen samassa huoneessa kolmen omanikäiseni tai vähän vanhemman miehen kanssa, mutta heistä kellään ei ole yliopistotaustaa. Kaksi on kait käynyt amk:n. Ja heidän jutut ja puhetapa on jotain ihan kauheeta! Olen kuullut sanat "somppu", "muija", "ahmetti", "homppeli", "mimmi", "daisari" ja "hoito". Niin voitte varmaan kuvitella, millaista juttua joudun kuuntelemaan päivittäin. Puutuin tietenkin asiaan heti ekana päivänä (joo joo, oli vaan pakko huomauttaa seksistisestä, rasistisesta ja homofobisesta puheesta, vaikkei aina haluaisi tai jaksaisi) ja nyt nämä idiootit naureskelee mulle ihan päin naamaa.

Menin tänään esimieheni juttusille ja vein kirjalllisen vetoomuksen, jossa vaadin työpaikan muuttamista seksismistä ja rasismista vapaaksi esim kieltämällä tiettyjen ilmaisuiden (lista näistä oli mukana) käyttö. Ja vaadin myös työryhmän perustamista suunnittelemaan ja valvomaan rasisistisista, seksististisistä ja homifobisistakäytännöistä luopumista.
Esimies ei vaikuttanut kauhean innostuneelta, mutta sanoi että ottaa asian esille viikkopalaverissa maanantaina. Ajattelun vielä valmistaa pienen esityksen aiheesta Andrea Dworkinin "Only Words" kirjan pohjalta, joka siis käsittelee seksuaalists häirintää työyhteisössä. Kannattaa lukea!

Nyt tsempatkaa mua, sillä musta tuntuu, että nyt alkaa työelämään asettuminen sujua, kun saa tehdä hyviä juttuja!