Mikä minua vaivaa????(OUTOA JA SAIRASTA LUOTTEVAA)

Oon pienestä saakka ollut outo. Äiti kertoi, että pienenä pelkäsin muita lapsia enkä ollut heidän seurassa vaan olin kiinnostuneempi pihalla olevista naapureiden polkupyöristä.

Minulla ei oikein ikinä ole ollut ystäviä.
Muistan, että mulla oli outoja juttuja jo pienenä. En esim syönnyt mitään vihanneksia, kun ne olivat mieleståni niin pahoja, että tuli yökkäys refkeksi, muutenkin olin /olen herkkä maistamaan kaikenlaisia sivumakuja, mitä muut eivät tunnu huomaavan.
Pelkäsin myös pienenä paljon kovia ääniä.

No nyt voisin kertoa hieman nykyisemmästä ajasta.
Mulla on aina ollut erityiskiinnostuksen kohteita. Siis luin netistä, että esim asperger ihmisillä on niitä eli ovat hyvin kiinnostuneita jostain asiasta mikä ei taas toisia kiinnosta yhtään tai he eivät pidä niitä minään.

Minua on mm. Kiinnostanut käärmeet, ihmisten jalankoot ja joskus pienenä minua kiinnosti erillaiset päähineet hirveästi.
Minulla on myös muita outoja juttuja.
Oon aina jo ihan nuoresta asti saattanut ihailla jotain fiktiivi hahmoa, vaikka jostain sarjasta. Usein jollain tavalla samaistun näihin tyyppeihin tai sitten haluaisin olla sellainen.
Usein leikin mielessäni olevan hän ja teen asioita niin kuin hän tekee. Nuo usein toimivat voimavaroina siis niin, että aattelen et, vaikka se Uuno Turhapurokin selvisi tällaisesta tilanteesta ja otti asian ihan rennosti.

Lisäksi nuorena/ teininä ihailin jotain tuntemaani tyyppiä ja tein asoita samoin sekä pukeuduin samanlailla.

Usein näihin leikkeihin saattoi vielä tulla jotenkin mukaan se erityis kiinnostuksen kohde.

Mulla on myös ollut aina aika heikko itsetunto ja oon herkkä, ahdistumaan, stressaamaan ja itkemään.

Viihdyn aika paljon omissa oloissa, vaikka välillä surettaa, kun ei ole ystäviä.

Mulle on jotenkin vaikeaa ihmisten kohtaaminen enkä oikein saa keskustelua aikaiseksi toisen ihmisen kanssa.

Koen olevani jotenkin vajaa tai tyhmempi, kuin muut aikuiset, vaikka ihan normi koulut olen suorittanut eli ei pitäisi mitään oikeasti älyllisiä puutoksia olla toki joku voi olla fiksumpi.

Välttelen myös ihmisiä välillä. En jaksaisi kohdata pihalla naapuria tai jos kohtaan moi sanominen tuottaa vähän stressiä, kun mietin, että kuuliko hän vai luuleeko nyt töykeäksi?? Kuulostiko ääneni jotenkin tyhmältä.. Tästä tulikin mieleen, että inhoan ääntäni. Se on neurologin mukaan vähän monotoninen eli sellainen tasainen, olen myös ilmeisesti aika ilmeetön. Paitsi suuttumus ja oikein iloisuus kyllä näkyvät, mutta ei sellaisia pienempiä tunnetiloja.

Minua varmaan luullaan jotenkin vajaaksi ja häpeä itseäni, kun en osaa ilmaista itseäni. Se on kai syy miksi jään pois, no toki viihdyn myös yksinkin.

Aspergeria mulla on epäiltykkin ja äiti sanoi, että en lapsena vaikuttanut huomaavan toisten tunne tiloja, saatoin vain selittää, vaikka joku viesti, ettei kiinnosta, mutta mielestäni kyse oli siitä, että en jaksanut välittää. Huomasin kyllä asian. No kaipa sekin sitte on jonkinlaista kyvyttömyyttä.

Päälle päin olen ihan normaalia ja käyn normi töissä ja asun yksin. Olen siis 21 vuotias.

Olenko outo??? Näitä kertomiani asioita en tuo julki vaan nämä ovat vain sisäisiäni asoita joista kukaan ei tiedä.