Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä naisia jotka saaneet aikuisina ADHD-diagnoosin?
28.07.2016 |
Mikä teidät sai epäilemään ADHD:tä itsellänne? Miten etenitte asiassa? Onko lääkärille menosta/diagnoosin saannista hyötyä? Onko tieto helpottanut arkielämää? Jos on niin miten?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarinani olisi todella pitkä, jos vastaisin kaikkiin kysymyksiisi, joten tiivistän nykytilanteeni verraten sitä aikaan ennen diagnoosia ja lääkitystä.
Valmistun lähiaikoina ammattiin ja olen tehny alani töitä loma-ajat. Opiskelut ovat sujuneet kiitettävästi ja töissä olen pidetty. Ennen diagnoosia ja lääkitystä olen keskeyttänyt eri opinnot 7 kertaa, enkä ollut pystynyt työskentelemään kokopäiväisesti.
Täysi-ikäisenä olen muuttaanut 11 kertaa 9 vuoden sisällä. Nyt asun puolisoni kanssa omistusasunnossa, johon sain ja uskalsin ottaa lainaa. Tosin terveyshistoriani ja diagnoosin takia emme saaneet minun kuolemani varalle vakuutusta lainalle.
Tyytyväisin olen kuitenkin sisäiseen olooni lääkityksen kanssa: en alati poukkoile ajatuksesta toisen, olen tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen, ahdistus ei kalva sisintä ja pystyn tekemään inhoamiani kotitöitä ilman aiemmin kokemiani tunnekuohuja.
Kokonaisuudessaan muutokset elämässäni ovat olleet todella isoja ja olen niistä kiitollinen. Oman kokemukseni vuoksi ärsyttää lukea ADHD:n vähättelyä ja muotisairaudeksi leimaamista. Yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna olisi säästynyt pitkä penni terveydenhuollon kustannuksissa ja olisin ollut tuottava yksilö jo vuosien ajan, jos diagnoosi olisi tehty aiemmin.