Olenko vainoharhainen vai peilaako kaveri itseään minuun?
Aloitan jo alkuun sillä, että en todellakaan pidä itseäni mitenkään erikoisena enkä myöskään tarkoita nostaa itseäni jalustalle, ollakseni jotenkin parempi tms.
Minulla on kaveri, jonka olen tuntenut reilut kymmenen vuotta, teini-iästä alkaen. Toki olemme olleet kuin paita ja peppu nuorempina, mutta silti välillä jo silloin jotkut asiat tuntuivat ahdistavilta. Toki nuoret myös ottavat mallia toisistaan ja ovat samankaltaisia, mutta olisikin rajoittunut pelkkään meikkiin tai vaatetyyliin - esim. masennusdiagnoosini jälkeen kaverillekin iski masennus. Minulla diagnosoitiin eräs sairaus, joka selitti paljon asioita vaikeasta lapsuudestani/nuoruudestani, kaveri oli yhtäkkiä satavarma että hänellä on sama. Olin hetken jopa osastolla (omasta halustani), ja kaveri ilmoitti että hänetkin laitetaan sinne. Tällöin erikseen pyysin osastolta, ettei häntä otettaisi samalle osastolle hoitojaksoni aikana, sillä koin sen haitalliseksi omaa toipumistani ajatellen.
Vanhemmiten nämä jutut ovat jatkuneet. Toki eivät enää samoissa mittakaavoissa, mutta on kuitenkin jotain. Nyt viimeisimpänä karmi, kun kaveri laittoi erään viestin minulle, joka oli 95-prosenttisesti minun sanoillani kirjoitettu, jota olin itse aiemmin sanonut. Samaten keskustellessamme kaveri saattaa sanoa vaikka viiden, kymmenen minuutin päästä täsmälleen saman lauseen, jonka olen itse sanonut.
Minua jotenkin ärsyttää ja ahdistaa, kun tuntuu ettei minulla ole ns. mitään omaa. Siis edes omat sanat tai tunteeni! Esimerkkinä siis vaikka, että olen sanonut näin: "tuntuupa ihanalta palata lomalta töihin, tuntuu kuin aivot aktivoituisivat ja saa taas jotain aivotyöskentelyä tehtyä" ja viikon päästä kaveri laittaa viestin "tuntuupa kivalta kun loma loppuu, tuntui että aivot ei tee töitä lomalla ja nyt töissä taas alkaa nekin virkoutua".
Olenko vain vainoharhaisen hullun kuuloinen? Alan jo epäillä sitäkin :D Ei kai kukaan aikuinen oikeasti haluaisi matkia toista? Ollaan kuitenkin lähempänä 30 kuin 20...
Kommentit (6)
Ei ole kokemusta tuollaisesta, mutta kuulostaa kyllä oudolta puuhalta...
Joskin tuollainen toisen lainaaminen keskusteluissa/tekstareissa (siis sanoa samoja juttuja, mitä toinen äsken sanoi) on ainakin silloin tällöin tapahtuessaan mielestäni aika normaalia ja voi olla, että olet nyt yliherkistynyt niille, kun vastaavaa kopiointia vaikuttaisi ilmenevän häiritsevissä määrin muuallakin.
Onko tällä kaverillasi miten paljon muuta sosiaalista elämää tai ihmissuhteita?
No tuo esimerkkilause on aika yleinen tokaisu. Anna joku tarkempi lause mitä 99% ihmisistä ei toistele? Tuo sama dg ja samanaikainen osastohoito kuulostaa oudolta, mutta ei kai ne kaveriasi osastolle laita ilman syytä? Entä jos vaan sattumalta olette todella samanlaisia? Tai sitten kaverillasi on läheisriippuvuus ongelmaa tms ja pyrkii miellyttämään ja luomaan yhteyttä kanssasi.
No tuo esimerkkilause nyt ainakin on sellainen, mitä kuka tahansa voisi sanoa :D mutta muuten kyllä ymmärrän ongelmasi. Voi olla että kaverisi tekee sen tahattomasti. En oikein näe muuta ratkaisua kuin ottaa vähän etäisyyttä ja olla puhumatta kaikesta kaverille.
Siis tuo mainitsemani lause on tosiaankin sellainen, joka voisi tulla kenen tahansa suusta. Outoa siitä tekeekin sen, että olen itse tuolle kaverille mm. lomani alussa "tuskastellut" sitä, miten en ole yhtään lomailevaa tyyppiä, kun pysyäkseni virkeänä (niin hassulta kuin se kuulostaakin) tarvitsen päivittäistä aivotyöskentelyä, joka sitten taas virkeyden lisäksi iltaa kohden väsyttää henkisestikin (lomalla olen siis usein fyysisesti väsynyt, mutta aivot käy kierroksilla joten esim. nukahtaminen on vaikeaa). Kaveri ei ole koskaan puhunut ääneen samanlaisesta, on ennemminkin ollut aina "laiskempi" - siis en tarkoita tällä että hän olisi huonompi, vaan hän on itse puhunut aiemmin miten nauttii lomista ja siitä, kun voi vaan lorvia. Olemme siis olleet jo vuosia tässä suhteessa hyvin erilaisia, tokihan on mahdollista että hänkin on muuttunut, mutta juuri sen vuoksi se särähti korvaan :D
Ja juu eihän osastolle laitettaisi ilman syytä - ainoa vaan, että se oli sellainen osasto johon piti mennä omasta tahdosta, toki huoltaja varmaan voisi pakottaa alaikäisen mutta siis kaveri sinnikkäästi väitti, että hänen hoitava tahonsa pakottaa hänet sinne. Jopa osastolta sanottiin minulle, että tämä ei ole se osasto, mihin pakotettaisiin jos nähtäisiin niin suuria ongelmia.
Kaveri on siis kyllä hyväsydäminen ja mukava ihminen, emme kai muuten olisi kavereita. Hänellä ei ole laajaa kaveripiiriä (kuten ei itsellänikään) ja olemme paljon yhteyksissä.
Ja siis vielä tuosta, että toistellaan samoja sanoja tai lauseita, niin se on toki täysin normaalia kun paljon jutellaan, mutta välillä tuntuu hölmöltä itse sanoa jokin lause (esim. tietyillä sanavalinnoilla, ns. leikitellä sanarakenteilla ja synonyymeillä) ja hän toistaa se täsmälleen samanlaisena pian, ikään kuin hän sanoisi sen ensi kertaa keskusteluun. Tämän olen siis hänellekin sanonut ("juuri noinhan minäkin äsken sanoin") johon hän saattaa todetta että aijaa en huomannutkaan tms.
Ehkä vain kuvittelen, onhan sekin mahdollista, että takerrun tarkemmin kun tämä niin vaivaa välillä. ap
No jos hänellä ei vaan ole omaa persoonaa ja siksi matkii sinua? On jäänyt jonnekin lapsuuden kehitysasteelle..?
Matkimisen sanotaan olevan muuten imartelun korkein muoto.
Nostan näin aamupäiväksi, kiinnostaisi kuulla onko muilla ollut kenties samankaltaista :D ap