Ovatko ihmiset tulleet entistä herkkänahkaisemmiksi? Kaikesta loukkaannutaan. Tästäkin.

Minusta on nimenomaan päinvastoin. Enää ei ole sopivaa pilkata ja ivata muita ja sitten kysellä, että etkö muka leikkiä kestä.

Samaa mieltä kuin 1. Mun mielestä maailma on parempi paikka, jos ihmiset eivät joudu kasvattamaan lapsesta asti paksua haarniskaa vain siksi, että muut saavat purkaa pahaa oloaan itseen.

Kyllä tuntuu samalta, että kaikesta ollaan vetämässä ns. herneen nenään. Nyt en tarkoita ivaamista ja pilkaamista, vaan ihan nosrmaalia puhetta. Näin sitten työllistämme ison joukon virkamiehiä,  jotka tutkivat mitä milloinhin väitettä. Sitten ihmettelemme, kun verot vaan nousee kun tällaiset virkailijat tarvitsevat palkkana ja kaupungin keskustassa Jugend-talossa sijaitsevan toimistonsa.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa saisimme takaisin sen maailman, jossa pihan kakarat sopivasti karaisivat toisiaan ja näin jo lapsena kasvatettiin tervettä suhteellisuudentajua, henkistä haarniskaa...

Vai koluampujia..

Sitäpaitsi, mitä henkistä haarniskaa se on, ettei siedä vastakritiikkiä omille sanomisilleen?

Lähinnä ihmetyttää että vitseistä pahastutaan. Otetaan liian tosissaan kaikki minkä vaan voi vähänkin tulkita loukkaavaksi, vaikkei sillä olisi tarkoitettu loukata. Tosin, niin on kai ollut aina...

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä ihmetyttää että vitseistä pahastutaan. Otetaan liian tosissaan kaikki minkä vaan voi vähänkin tulkita loukkaavaksi, vaikkei sillä olisi tarkoitettu loukata. Tosin, niin on kai ollut aina...

Mä en oikein ymmärrä, miten loukkaavan asian sanominen on vähemmän loukkaavaa, jos toinen vitsailee. Puhumattakaan siitä, millaisia törkeyksiä jotkut syytävät ilmoille ja sitten kun siitä huomauttaa, sanotaan vaan että vitsi vitsi. Ja jos loukkaannut, sulla on vaan hiekkaa pimpissä!

Ai narsistia harmittaa kun ihmiset ei enää katsele sun pompotusyrityksiä vaan feidaavat sut?

Muiden haukkuminen on aina idioottimaista. Ei se ole hakutun vika, kun haukutaan. Ei kenenkään tarvitse kasvattaa haarniskaa siihen, että kauppareissulla haukutaan rumaksi ja idiootiksi. Toisten haukkuminen on törkeää, ylimielistä, lapsellista ja osoittaa aina haukkujan henkisen kypsymättömyyden eikä sellaista tarvitse sietää kenenkään.

Silti olen siitä samaa mieltä, ettei KAIKESTA kuitenkaan tarvitse loukkaantua. Jos sitä ei ole tarkoitettu loukkaavaksi, niin helpompi vain antaa mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Tästä naurettavista asioista loukkaantujien joukosta voisi käydä esimerkikkinä se, joka loukkaantui, kun sukulainen ehdotti, että asunnon voisi myydä. Miten sellaisesta voi loukkaantua, siis ihan oikeasti... Vaikka asunto olisikin rakas, niin mitään pahaa ei ole tarkoitettu.

Siis nyt en ymmärrä. Onko sinulle joku loukkaantunut siitä, että olet kehunut hänen punaista tukkaansa? Jos taas kyseessä ei ollut kehu, niin oliko sinulla oikeasti aihetta moittia hänen punaista tukkaansa?

Miksi tunnet tarvetta kommentoida ihmisille heidän ulkonäköään? Varsinkaan negatiiviseen sävyyn? Entä millaisessa tilanteessa moitit toista ihmistä laiskaksi? Oliko sillekin aihetta? Antaisitko jotain konkreettisia esimerkkejä tällaisista tilanteista, joissa kanssaihmisesi ovat suhtautuneet liian herkkänahkaisesti kommentteihisi?

pihan kakarat sopivasti karaisivat toisiaan ja näin jo lapsena kasvatettiin tervettä suhteellisuudentajua, henkistä haarniskaa, kykyä sanoa terävästi toiselle vastaan

Minua kiusattiin lapsena ja voin sanoa, ettei se todellakaan karaissut tai aiheuttanut maagisesti ujolle lapselle kykyä sanoa vastaan. Se jätti ikuiset arvet, etten kelvannut, vaikka mitään en ollut tehnyt. Mutta tätähän sinä et tajua, koska pitää olla oikeus sortaa heikompia ja haukkua erilaisia.

Joo. Ihan naseva kommentti tuollaiselta ämmältä.

Höpsistä ap, minkä ikäinen olet? Miksi sinulla on tarve sanoa ylipäätään mitään muiden ulkonäöstä, olit sen sitten tarkoittanut hyväksi tai pahaksi? Olen pärjännyt hieman yli 40 vuotta oikein mainiosti sanomatta kenellekään turhaan mitään ikävää, enkö ole edes lapsuudessani sellaista oppinut. Sinunkin kannattaa ap mielummin pitää suu supussa, kuin nimitellä ketään millään tavoin, niin pärjää parhaiten ja kukaan ei loukkaannu.

Asia muuttuu täysin toiseksi riippuen äänensävystä ja asiayhteydestä. Kaverini sanoo minua   blondiksi, no en koe tätä haukkumiseksi vaan pikemminkin leikkimieliseksi naljailuksi . Mutta toinen saattaa siitä ottaa pultit.

Siskoni sanoo minua läskiksi, jos vaikka syön hänen suklaataan, mutta eihän se ole mitään haukkumista. Minä sanon häntä itaraksi bimboksi. Kaikki riippu äänensaävystä, Itse pidän tällaista sanomista naljailuna. Voi olla että kaikki eivät ketä sitäkään, varpaillaan saisi aina olla.

Joo. Yks mun tuttu suuttui, kun en ymmärtänyt määritellä itseäni cis-naiseksi, jotta oisin erottunut hänestä. Tosin en tiedä mikä hän sitten on... Nainen, joka on miesmäinen ja pukeutuu miesmäisiin vaatteisiin. Nais-transu? Ku mulle nää lokeroinnit on ihan yhtä tyhjän kanssa, ihmisiä ollaan kaikki. Mutta ilmeisesti väheksyin tällä asenteellani.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Yks mun tuttu suuttui, kun en ymmärtänyt määritellä itseäni cis-naiseksi, jotta oisin erottunut hänestä. Tosin en tiedä mikä hän sitten on... Nainen, joka on miesmäinen ja pukeutuu miesmäisiin vaatteisiin. Nais-transu? Ku mulle nää lokeroinnit on ihan yhtä tyhjän kanssa, ihmisiä ollaan kaikki. Mutta ilmeisesti väheksyin tällä asenteellani.

Ai pidät transmiestä naisena ja lisäksi kutsut transihmisiä "transuiksi". Onpas kyllä ihmeellistä että suuttui. Kannattaisiko opetella käytöstapoja, juntti?

Jos joku Aikuinen nimittelee minua niin siitä vaan, ymmärrän ,että se lähtee hänen omasta huonosta olosta ja ymmärryksen puutteesta.

Itselle jää Aina parempi olo ku ei sano vastaan ja nielee loukkauksen.

Tähänkin pätee sanonta "Puhuminen on hopeaa mutta vaikeneminen kultaa."