Naimisissa/kihloissa olevat! Kuinka puolisosi kosi sinua?

Tosi perinteinen. Polvistui eteeni, will you marry me? kysyi ja sormuksenkin oli hommannut. Kaunis kultasormus yhdella melko suurella timantilla. En osannut odottaa, oltiin kotona. Kimpassa asumista oli takana muutama vuosi. Ollaan erottu sittemmin. 

Minä kosin puolisoani. Pötköttelimme sängyssä ja sanoin, että haluaisin mennä hänen kanssaan naimisiin, johon mieheni totesi, että se vain passaa ja ehdotti, että kävisimme heti seuraavana päivänä ostamassa kihlat. Minä olin 28, mieheni 30. Olimme olleet yhdessä viisi vuotta ja kyllästyin odottelemaan, josko se mies hoksaisi kosia. Mietin kyllä, olisiko pitänyt vihjata miehelle, että hän voisi jo kosia, mutta se olisi tuntunut todella teennäiseltä, kun aloite olisi tullut kuitenkin minulta, eikä mieheltä. Ja siinähän se hoitui minultakin.

Oltiin miehen kanssa Ranskassa reppureissaamassa. Yksi kaunis ilta shamppanjalasillisen äärellä hän sitten polvistui ja kysyi the kysymyksen. Olin 24 ja mies 26 tällöin, nyt jo onnellisesti 23 vuotta naimisissa. En osannut silloin yhtään aavistaa, mutta epäröimättä vastasin kyllä!

kotona boxereissaan. Oli oikein ihanaa :) alle kolmekymppisiä oltiin.

Aloitettiin nykyisen aviomieheni kanssa seurustelu 14/15-vuotiaina. Hän kosi 4 vuotta myöhemmin, kun olimme ulkomailla laitesukeltamassa. Hänellä oli sormukseni pikkurillissään "piilossa" koko sen reissun ajan enkä huomannut mitään :D Sitten kun meren alla oli kohta missä oli valokuvaaja, niin mies antoi sormuksen minulle ja ottamalla sen vastaan hyväksyin kosinnan, kun sanoja ei oikein siellä syvyyksissä voinut muodostaa. Piti sinnitellä etten olisi hukkunut siihen paikkaan. Hauskaa oli se, kun valokuvaaja sai ikuistettua koko tämän tapahtuman :) Sormuksessa 5 timanttia ja keltakultaa. Ja osasin kyllä aavistaa että kosii varmaan pian kun asiasta oltiin jo puhuttu vähän, mutta tilanne tuli täysin yllättyksenä. Häät oli kun olimme olleet 7 vuotta yhdessä. Ja nyt olemme olleet 11 vuotta yhdessä oikein onnellisesti :) Ollaan molemmat toistemme ensimmäiset oikeat seurustelukumppanit.

Ei kosinut. Olen oma-aloitteinen nainen ja hoidin homman itse. Kumminkin ihan mielissään oli.

Köllöteltiin sohvalla kun jotenkin vaan tuli naimisiinmeno puheeksi ja sitten olimme ilmeisesti kihloissa, kun päätimme että mennään vaan naimisiin.

1,5 vuotta sitten uutenavuotena Helsingin satamassa maailmanpyörä ajelulla klo 12 ilotulitusten lomassa polvistui ja kosi :)

Ei kosinut. Kuulemma kosasee sitten kun on varaa hienoon sormukseen ja häihin. Kyllästyin odottamaan, lapsia tuli ja rahat vaan väheni (luonnollisesti). Ostin sormuksen itse ja kysyin josko nyt sit sopis. Sopishan se. Ihan pienin menoin mentiin naimisiin ja se passas minulle oikein hyvin.  Yhdessä 8 v, naimisissa niistä pari ja alle 30 ikää.

Sormus on valkokultainen, pikkuisia timantteja siinä on puolen sormuksen mitalta rivissä. Ei mikään korein hely, mutta sopii omaan tyyliin kuin nenä päähän.

Minä kosin miestä kesken ruuanlaiton. Kysyin vain, että menisitkö mun kanssa naimisiin. Molemmat taisivat siinä sitten vähän tirauttaa itkua, vaikka ei meille muka mikään iso juttu ole :) Vastaus oli siis myöntävä.

Ihania tarinoita :)