Miten päivähoitopaikka voi maksaa noin 1300e

Kyllähän kaupunkikin rahaa tarvitsee? 

Yli 3v.n normaalin lapsen pk. Paikka maksaa n. 800-900e siis yhteensä, vanhemmat maksaa tosta oma osuutensa ja kaupunki loput.

Alle 3v.n maksu on n. 1000e.

Mitä kuvittelet kiinteistökulujen maksavan? Siihen sisältyvät mm. sähkö-, vesi- ja lämmityskulut, kiinteistöhuoltajan palkka, isännöitsijäkulut, pihanhoitajien palkat, materiaalikulut (pientä remppaa on koko ajan lamppujen vaihdosta repsottaviin hiekkalaatikon reunalautoihin). Kiinteistöstä ja tontista aiheutuu myös kuluja.

Monissa päiväkodeissa on nykyään tallentava kameravalvonta ja vartijapalvelut, nekin maksavat joka kuukausi.

Keittiötyöntekijän/laitoshuoltajien palkat (tai niiden palvelujen ostaminen paikalliselta yritykseltä). Yhä useammalla on nykyisin erilaisia ruokavalioita allergioiden ja yliherkkyyksien vuoksi. Nämä ruoat ovat päiväkodille kalliimpia, vaikka jokainen perhe maksaa tasan saman hinnan päivähoidosta ruokavaliosta riippumatta. 

Kalusteita täytyy uusia säännöllisin väliajoin, se on todella iso menoerä. Niitä ei joka kunnassa osteta sieltä, mistä halvimmalta saa, vaan siltä firmalta, jonka kanssa kunta on kilpailutuksen jälkeen tehnyt sopimuksen. Tämä koskee kaikkia hankintoja huonekaluista liimapuikkoihin. Et saa ostaa liimapuikkoja viereisestä halpakaupasta 1,50e kappalehintaan, vaan ne täytyy hankkia kunnan yhteistyökumppanilta 2,95e kappalehintaan.

Pelejä ja leluja uusitaan myös vuosittain, sekä hankitaan askartelumateriaalia.

Lasten sängyissä on lakanat, jotka täytyy säännöllisesti vaihtaa puhtaisiin. Monessa päiväkodissa ei ole koneita/tiloja/henkilökuntaa, jolloin lakanat pesetetään pesulassa. Sekin maksaa. Päiväkodin matotkin täytyy silloin tällöin pestä, niistäkin siis aiheutuu pesulakuluja. Joissain paikoissa vuokrataan matot vuokrafirmalta - sekään ei ole ilmaista.

Jokaisella osastolla on nykyään omat puhelimet. Niiden liittymistä maksetaan.

Työntekijöillä on oikeus työterveyshuoltoon. Jokaisesta käynnistä maksetaan. Ja koska työntekijät sairastelevat silloin tällöin, tarvitaan tilalle sijaisia, joista maksetaan.

Työntekijöille hankitaan käyttöoikeudet kunnan sähköisiin järjestelmiin, sähköpostiosoitteet, tunnukset eri sovelluksiin, jne. Nekin maksavat.

Työntekijöille järjestetään vuosittain lisäkoulutusta. Nekään eivät ole ilmaisia.

Näiden lisäksi joissain päiväkodeissa järjestetään silloin tällöin retkiä, joihin vuokrataan linja-autokyyditykset, tai ostetaan päiväkodille teatteri-/musiikkiesityksiä. Niistä saatetaan pyytää perheiltä maksua, mutta se pari euroa per lapsi harvemmin kattaa koko kuluja.

Tässä nyt muutamia asioita, mitä ensimmäisenä tuli mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuvittelet kiinteistökulujen maksavan? Siihen sisältyvät mm. sähkö-, vesi- ja lämmityskulut, kiinteistöhuoltajan palkka, isännöitsijäkulut, pihanhoitajien palkat, materiaalikulut (pientä remppaa on koko ajan lamppujen vaihdosta repsottaviin hiekkalaatikon reunalautoihin). Kiinteistöstä ja tontista aiheutuu myös kuluja.

Monissa päiväkodeissa on nykyään tallentava kameravalvonta ja vartijapalvelut, nekin maksavat joka kuukausi.

Keittiötyöntekijän/laitoshuoltajien palkat (tai niiden palvelujen ostaminen paikalliselta yritykseltä). Yhä useammalla on nykyisin erilaisia ruokavalioita allergioiden ja yliherkkyyksien vuoksi. Nämä ruoat ovat päiväkodille kalliimpia, vaikka jokainen perhe maksaa tasan saman hinnan päivähoidosta ruokavaliosta riippumatta. 

Kalusteita täytyy uusia säännöllisin väliajoin, se on todella iso menoerä. Niitä ei joka kunnassa osteta sieltä, mistä halvimmalta saa, vaan siltä firmalta, jonka kanssa kunta on kilpailutuksen jälkeen tehnyt sopimuksen. Tämä koskee kaikkia hankintoja huonekaluista liimapuikkoihin. Et saa ostaa liimapuikkoja viereisestä halpakaupasta 1,50e kappalehintaan, vaan ne täytyy hankkia kunnan yhteistyökumppanilta 2,95e kappalehintaan.

Pelejä ja leluja uusitaan myös vuosittain, sekä hankitaan askartelumateriaalia.

Lasten sängyissä on lakanat, jotka täytyy säännöllisesti vaihtaa puhtaisiin. Monessa päiväkodissa ei ole koneita/tiloja/henkilökuntaa, jolloin lakanat pesetetään pesulassa. Sekin maksaa. Päiväkodin matotkin täytyy silloin tällöin pestä, niistäkin siis aiheutuu pesulakuluja. Joissain paikoissa vuokrataan matot vuokrafirmalta - sekään ei ole ilmaista.

Jokaisella osastolla on nykyään omat puhelimet. Niiden liittymistä maksetaan.

Työntekijöillä on oikeus työterveyshuoltoon. Jokaisesta käynnistä maksetaan. Ja koska työntekijät sairastelevat silloin tällöin, tarvitaan tilalle sijaisia, joista maksetaan.

Työntekijöille hankitaan käyttöoikeudet kunnan sähköisiin järjestelmiin, sähköpostiosoitteet, tunnukset eri sovelluksiin, jne. Nekin maksavat.

Työntekijöille järjestetään vuosittain lisäkoulutusta. Nekään eivät ole ilmaisia.

Näiden lisäksi joissain päiväkodeissa järjestetään silloin tällöin retkiä, joihin vuokrataan linja-autokyyditykset, tai ostetaan päiväkodille teatteri-/musiikkiesityksiä. Niistä saatetaan pyytää perheiltä maksua, mutta se pari euroa per lapsi harvemmin kattaa koko kuluja.

Tässä nyt muutamia asioita, mitä ensimmäisenä tuli mieleen.

Tässähän on yksinkertaisesti kysymys isännättömän rahan tuomasta tehottomuudesta sekä markkinoiden olemattomuudesta.

Ensin kunta ja valtio kuppaavat veronmaksajilta (toisilta enemmän ja toisilta vähemmän). Tämän jälkeen päiväkodit ym. kuppaavat puolestaan kunnalta niin paljon kuin vaan kykenevät. Tottakai päiväkodit ym. kehittelevät kaikenlaisia kustannuseriä, jotta saisivat kupattua enemmän. 

Kaiken mahdollistaa se, että palveluiden käyttäjät (eli vanhemmat) eivät maksa kun murto-osan touhuun palaneesta rahasta, joka on siis pääosin kupattu veronmaksajilta. Jos he maksaisivat itse, niin eivät tietenkään käyttäisi ylihintaisia päiväkoteja, jolloin hinnat asettuisivat tehokkaalle tasolle.

Toiseksi on perverssiä, että kotihoidon tuki on murto-osa niistä kustannuksista, joita lapsen vieminen päivähoitoon aiheuttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuvittelet kiinteistökulujen maksavan? Siihen sisältyvät mm. sähkö-, vesi- ja lämmityskulut, kiinteistöhuoltajan palkka, isännöitsijäkulut, pihanhoitajien palkat, materiaalikulut (pientä remppaa on koko ajan lamppujen vaihdosta repsottaviin hiekkalaatikon reunalautoihin). Kiinteistöstä ja tontista aiheutuu myös kuluja.

Monissa päiväkodeissa on nykyään tallentava kameravalvonta ja vartijapalvelut, nekin maksavat joka kuukausi.

Keittiötyöntekijän/laitoshuoltajien palkat (tai niiden palvelujen ostaminen paikalliselta yritykseltä). Yhä useammalla on nykyisin erilaisia ruokavalioita allergioiden ja yliherkkyyksien vuoksi. Nämä ruoat ovat päiväkodille kalliimpia, vaikka jokainen perhe maksaa tasan saman hinnan päivähoidosta ruokavaliosta riippumatta. 

Kalusteita täytyy uusia säännöllisin väliajoin, se on todella iso menoerä. Niitä ei joka kunnassa osteta sieltä, mistä halvimmalta saa, vaan siltä firmalta, jonka kanssa kunta on kilpailutuksen jälkeen tehnyt sopimuksen. Tämä koskee kaikkia hankintoja huonekaluista liimapuikkoihin. Et saa ostaa liimapuikkoja viereisestä halpakaupasta 1,50e kappalehintaan, vaan ne täytyy hankkia kunnan yhteistyökumppanilta 2,95e kappalehintaan.

Pelejä ja leluja uusitaan myös vuosittain, sekä hankitaan askartelumateriaalia.

Lasten sängyissä on lakanat, jotka täytyy säännöllisesti vaihtaa puhtaisiin. Monessa päiväkodissa ei ole koneita/tiloja/henkilökuntaa, jolloin lakanat pesetetään pesulassa. Sekin maksaa. Päiväkodin matotkin täytyy silloin tällöin pestä, niistäkin siis aiheutuu pesulakuluja. Joissain paikoissa vuokrataan matot vuokrafirmalta - sekään ei ole ilmaista.

Jokaisella osastolla on nykyään omat puhelimet. Niiden liittymistä maksetaan.

Työntekijöillä on oikeus työterveyshuoltoon. Jokaisesta käynnistä maksetaan. Ja koska työntekijät sairastelevat silloin tällöin, tarvitaan tilalle sijaisia, joista maksetaan.

Työntekijöille hankitaan käyttöoikeudet kunnan sähköisiin järjestelmiin, sähköpostiosoitteet, tunnukset eri sovelluksiin, jne. Nekin maksavat.

Työntekijöille järjestetään vuosittain lisäkoulutusta. Nekään eivät ole ilmaisia.

Näiden lisäksi joissain päiväkodeissa järjestetään silloin tällöin retkiä, joihin vuokrataan linja-autokyyditykset, tai ostetaan päiväkodille teatteri-/musiikkiesityksiä. Niistä saatetaan pyytää perheiltä maksua, mutta se pari euroa per lapsi harvemmin kattaa koko kuluja.

Tässä nyt muutamia asioita, mitä ensimmäisenä tuli mieleen.

Tässähän on yksinkertaisesti kysymys isännättömän rahan tuomasta tehottomuudesta sekä markkinoiden olemattomuudesta.

Ensin kunta ja valtio kuppaavat veronmaksajilta (toisilta enemmän ja toisilta vähemmän). Tämän jälkeen päiväkodit ym. kuppaavat puolestaan kunnalta niin paljon kuin vaan kykenevät. Tottakai päiväkodit ym. kehittelevät kaikenlaisia kustannuseriä, jotta saisivat kupattua enemmän. 

Kaiken mahdollistaa se, että palveluiden käyttäjät (eli vanhemmat) eivät maksa kun murto-osan touhuun palaneesta rahasta, joka on siis pääosin kupattu veronmaksajilta. Jos he maksaisivat itse, niin eivät tietenkään käyttäisi ylihintaisia päiväkoteja, jolloin hinnat asettuisivat tehokkaalle tasolle.

Toiseksi on perverssiä, että kotihoidon tuki on murto-osa niistä kustannuksista, joita lapsen vieminen päivähoitoon aiheuttaisi.

Tuolta listalta puuttui koko julkinen päivähoito-organisaatio erilaisine valvontoineen ja seurantoineen ja erityispalveluineen. Erityislastentarhanopettajia, psykologeja, puheterapeutteja jne. tarvitaan paljon ja heidän kulunsa ovat tuossa noin 1000 eurossa. Tarvitaan valvontaa, lapsimäärien seurantaa, lasten sijoittamista päiväkoteihin, erilaisia tarkastuksia jne. Kaikki se maksaa. Jo pelkästään yhden päivähoitohakemuksen käsittely vastaanottamisesta päivähoitopaikaksi maksaa yli 200 euroa.

Päiväkodit eivät ole itsenäisiä tulosyksikköjä, jotka voivat kupata kaupunkia.Ne ovat yksi kokonaisuus, jossa esimerkiksi laitosmiesten palkat maksaa joku toinen yksikkö, joka laskuttaa ne päivähoidolta. Päiväkoti itse ei voi päättää, kuka vastaa pihanhoidosta tms.

Kolmonen listasi hyvin menoeriä. Myös hallinnollisiin kuluihin menee rahaa. Joku sijoittaa lapset, joku laskuttaa vanhempia joka kuukausi, joku maksaa työntekijöiden palkan, hankkii sijaiset, organisoi tapahtumat, vanhempainillat... En tarkoita että yksi ihminen tekisi kaiken tämän, useamman työpaikasta kyse. Työntekijöistä on myös sivukustannuksia, kuten vakuutukset. Niistä päivähoidon lapsistakin maksetaan vakuutus!

Valitettavasti tuo lapsiin menevä raha ei näy ainakaan meillä perhepäivähoitajilla. Yhdestä lapsesta maksetaan noin 400€, alle 2-vuotiaasta noin 20€ enemmän. Bruttona. Lisäksi tulee tietysti kulukorvaukset, joilla katetaan lasten ruoka ja "kaikki muu ylimääräinen kuluminen". Summa vaihtelee täysin toteutuneen hoitoajan mukaan ja maksetaan aina jälkikäteen. Mitään hankintarahaa leluihin tai muuhun ylimääräiseen emme saa. Onneksi jotain askartelumateriaalia ja koulutuksia saamme.

On järjetöntä, että kolmiperhehoito on lopetettu. Mutta ihmiset eivät tule toimeen keskenään eivätkä hoitajan kanssa, joten kai se vaikeaksi kävi, ja suurin ongelma lienee jatkuva varahoidon järjestämistarve: hoitajan ollessa poissa lapset joudutaan sirottelemaan ympäriinsä muille hoitajille. siinä mielessä päiväkoti on turvallisin ja vakain hoitomuoto. Ei olla yhden hoitajan varassa eikä tarvitse murehtia varahoitoon kuljettamisista.

Pph kirjoitti:

Kolmonen listasi hyvin menoeriä. Myös hallinnollisiin kuluihin menee rahaa. Joku sijoittaa lapset, joku laskuttaa vanhempia joka kuukausi, joku maksaa työntekijöiden palkan, hankkii sijaiset, organisoi tapahtumat, vanhempainillat... En tarkoita että yksi ihminen tekisi kaiken tämän, useamman työpaikasta kyse. Työntekijöistä on myös sivukustannuksia, kuten vakuutukset. Niistä päivähoidon lapsistakin maksetaan vakuutus!

Valitettavasti tuo lapsiin menevä raha ei näy ainakaan meillä perhepäivähoitajilla. Yhdestä lapsesta maksetaan noin 400€, alle 2-vuotiaasta noin 20€ enemmän. Bruttona. Lisäksi tulee tietysti kulukorvaukset, joilla katetaan lasten ruoka ja "kaikki muu ylimääräinen kuluminen". Summa vaihtelee täysin toteutuneen hoitoajan mukaan ja maksetaan aina jälkikäteen. Mitään hankintarahaa leluihin tai muuhun ylimääräiseen emme saa. Onneksi jotain askartelumateriaalia ja koulutuksia saamme.

Kunnallisella pphoitajalla on kyllä järjettömännpieni palkka!

Itse olen ypph ja saan yhdestä lapsesta 750e/kk. Toki kulukorvausta ei tule tuohon päälle, mutta verotuksessa saa kuitenkin vähentää n.119e/kk/lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuvittelet kiinteistökulujen maksavan? Siihen sisältyvät mm. sähkö-, vesi- ja lämmityskulut, kiinteistöhuoltajan palkka, isännöitsijäkulut, pihanhoitajien palkat, materiaalikulut (pientä remppaa on koko ajan lamppujen vaihdosta repsottaviin hiekkalaatikon reunalautoihin). Kiinteistöstä ja tontista aiheutuu myös kuluja.

Monissa päiväkodeissa on nykyään tallentava kameravalvonta ja vartijapalvelut, nekin maksavat joka kuukausi.

Keittiötyöntekijän/laitoshuoltajien palkat (tai niiden palvelujen ostaminen paikalliselta yritykseltä). Yhä useammalla on nykyisin erilaisia ruokavalioita allergioiden ja yliherkkyyksien vuoksi. Nämä ruoat ovat päiväkodille kalliimpia, vaikka jokainen perhe maksaa tasan saman hinnan päivähoidosta ruokavaliosta riippumatta. 

Kalusteita täytyy uusia säännöllisin väliajoin, se on todella iso menoerä. Niitä ei joka kunnassa osteta sieltä, mistä halvimmalta saa, vaan siltä firmalta, jonka kanssa kunta on kilpailutuksen jälkeen tehnyt sopimuksen. Tämä koskee kaikkia hankintoja huonekaluista liimapuikkoihin. Et saa ostaa liimapuikkoja viereisestä halpakaupasta 1,50e kappalehintaan, vaan ne täytyy hankkia kunnan yhteistyökumppanilta 2,95e kappalehintaan.

Pelejä ja leluja uusitaan myös vuosittain, sekä hankitaan askartelumateriaalia.

Lasten sängyissä on lakanat, jotka täytyy säännöllisesti vaihtaa puhtaisiin. Monessa päiväkodissa ei ole koneita/tiloja/henkilökuntaa, jolloin lakanat pesetetään pesulassa. Sekin maksaa. Päiväkodin matotkin täytyy silloin tällöin pestä, niistäkin siis aiheutuu pesulakuluja. Joissain paikoissa vuokrataan matot vuokrafirmalta - sekään ei ole ilmaista.

Jokaisella osastolla on nykyään omat puhelimet. Niiden liittymistä maksetaan.

Työntekijöillä on oikeus työterveyshuoltoon. Jokaisesta käynnistä maksetaan. Ja koska työntekijät sairastelevat silloin tällöin, tarvitaan tilalle sijaisia, joista maksetaan.

Työntekijöille hankitaan käyttöoikeudet kunnan sähköisiin järjestelmiin, sähköpostiosoitteet, tunnukset eri sovelluksiin, jne. Nekin maksavat.

Työntekijöille järjestetään vuosittain lisäkoulutusta. Nekään eivät ole ilmaisia.

Näiden lisäksi joissain päiväkodeissa järjestetään silloin tällöin retkiä, joihin vuokrataan linja-autokyyditykset, tai ostetaan päiväkodille teatteri-/musiikkiesityksiä. Niistä saatetaan pyytää perheiltä maksua, mutta se pari euroa per lapsi harvemmin kattaa koko kuluja.

Tässä nyt muutamia asioita, mitä ensimmäisenä tuli mieleen.

Tässähän on yksinkertaisesti kysymys isännättömän rahan tuomasta tehottomuudesta sekä markkinoiden olemattomuudesta.

Ensin kunta ja valtio kuppaavat veronmaksajilta (toisilta enemmän ja toisilta vähemmän). Tämän jälkeen päiväkodit ym. kuppaavat puolestaan kunnalta niin paljon kuin vaan kykenevät. Tottakai päiväkodit ym. kehittelevät kaikenlaisia kustannuseriä, jotta saisivat kupattua enemmän. 

Kaiken mahdollistaa se, että palveluiden käyttäjät (eli vanhemmat) eivät maksa kun murto-osan touhuun palaneesta rahasta, joka on siis pääosin kupattu veronmaksajilta. Jos he maksaisivat itse, niin eivät tietenkään käyttäisi ylihintaisia päiväkoteja, jolloin hinnat asettuisivat tehokkaalle tasolle.

Toiseksi on perverssiä, että kotihoidon tuki on murto-osa niistä kustannuksista, joita lapsen vieminen päivähoitoon aiheuttaisi.

Tuolta listalta puuttui koko julkinen päivähoito-organisaatio erilaisine valvontoineen ja seurantoineen ja erityispalveluineen. Erityislastentarhanopettajia, psykologeja, puheterapeutteja jne. tarvitaan paljon ja heidän kulunsa ovat tuossa noin 1000 eurossa. Tarvitaan valvontaa, lapsimäärien seurantaa, lasten sijoittamista päiväkoteihin, erilaisia tarkastuksia jne. Kaikki se maksaa. Jo pelkästään yhden päivähoitohakemuksen käsittely vastaanottamisesta päivähoitopaikaksi maksaa yli 200 euroa.

Päiväkodit eivät ole itsenäisiä tulosyksikköjä, jotka voivat kupata kaupunkia.Ne ovat yksi kokonaisuus, jossa esimerkiksi laitosmiesten palkat maksaa joku toinen yksikkö, joka laskuttaa ne päivähoidolta. Päiväkoti itse ei voi päättää, kuka vastaa pihanhoidosta tms.

Ei kunta tai kaupunki taikka sen päiväkodit ole mikään yksi kokonaisuus, vaan pikemminkin tilkkutäkki, jonka eri osat kilpailevat mm. siitä, että kenelle allokoidaan eniten resursseja. Rahaa kyllä touhuun palaa, mutta onneksi se voidaan ottaa veronmaksajilta tai velaksi.