Miksi lapseni kaverin äiti käyttäytyy näin?!?
Näin kaikki sai alkunsa:
Oli päivä ennen palmusunnuntaita. Lapseni oli sopinut tämän kaverinsa kanssa että menevät virpomaan,no tämä "kaveri" oli kysynyt lapseltani että voisiko joku kolmaskin tulla heidän kanssaan. Lapseni sanoo että oli juuri kysymässä häneltä voisiko joku lapseni kaveri tulla heidän kanssaan. No lopputulos oli että molemmat menee omien kavereiden kanssa. No palmusunnuntai iltana tämä kaverin äiti soitti lapselleni ja keskustelu meni näin
-Moi tällä ..... (sanoi kaverin äiti)
-Moi (sanoi lapseni)
-Ootko jättänyt .... ulkopuolelle virpomisesta?!?! (Kaverin äiti)
-En,sovittiin ettei mennä kahdestaan (lapseni)
-Vaikka ... On vähän erilainen ei tarvi jättää ulkopuolelle (Kaverin äiti) (eikä tämä lapsi ole yhtään erilainen)
-En oo jättänyt (lapseni)
Keskustelu jatkui vielä lapseni piteli itkua.
Sen jälkeen tämä kaverin äiti jatkoi lapseni "stalkkaamista" esim: tekstiviesteillä jne...
En ymmärrä tätä käytöstä. Tämä kaveri on aivan normaali 10v tyttö,ainut perheessä. Lapsillamme meni hyvin ennen tätä
Kommentit (8)
Minun naapurini käyttäytyi samalla tavoin. Täällä on siitä ketju: http://tinyurl.com/4poyc6x
Ja sinä oot puuttunut asiaan ...miten? Mä olisin tuon puhelun jälkeen itse soittanut aikuisena aikuiselle.
Mistäpä me täällä av:lla tiedetään, miksi kukin käyttäytyy kuten käyttäytyy.
Mitähän siis hittoa. Voitko kirjoittaa saman asian niin, että muutkin ymmärtävät? Vaikka suomeksi?
Taitaa kaverin äiti olla se vähän erilainen. Opasta tyttöäsi, että tästä lähtien jos soittaa, antaa luurin sulle aina heti ja ei vastaa viesteihin, vaan sinä aikuisena hoidat tämän tilanteen toistaiseksi. Tee selväksi sille ihmiselle, miten tapahtumat kulki ja jos asiasta on yhä kysyttävää, ottaa sillä on enää kysyttävää, ottaa suhun yhteyttä.
Mistä tiedät keskustelun kulun? Sun lapsen on pakko pitää kaiutinta aina päällä?
Ja miksi ihmeessä lapsi ei voi sanoa, että Tähti-Kaunokki halusi mennä virpomaan Emman kanssa, ei minun kanssani.
Lisäksi tuosta on jo monta kuukautta, onko tämä viesti leijunut bittiavaruudessa kuukausia vai oikeasti asia vaivannut näin pitkään. Et osaa puhua kaverin äidille?
Lisäksi minä olen opettanut lapsille, että jos puhelimessa ei halua kuunnella soittajaa, jos se pelottaa, ahdistaa, puhuu pahoja asioita tai tuntuu uhkaavalta, niin puhelun voi lopettaa koska tahansa. Tärkeät asiat kerrotaan kasvotusten.
Kuten joku tuolla jo mainitsi, niin olisin minäkin pyytänyt puhelimen itselle ja keskutellut itse äidin kanssa.
Vaikuttaa siltä, että tyttöä olisi kiusattu, esim. koulussa ja äiti vauhkoontui siksi (tietämättä asiasta tarkemmin).
Aikuinen nainen sättii 10-vuotiaista (vierasta) lasta? Ymmärsinkö oikein? Olisin puuttunut jo tuon puhelun kulkuun, ja uhannut(tarvittaessa toteuttanut uhkauksen) poliisilla, jos moittivat viestit olisivat jatkuneet.
Akuutissa tilanteessa voi mennä eri tavalla, mutta kyllä tuo jälkikeskustelu olisi pitänyt aloittaa vanhempien välillä.
En saanut tuosta mitään selvää.