Kuinka kauan sinä rajoitit vanhempiesi vapautta lapsena ja nuorena, tai aikuisena?
Entä kuinka pitkään itselläsi meni kun sait vapautta lapsistasi?
Minä itse olin alle kouluikäisenä pitkiä aikoja naapuruston kakaroitten kanssa pitkin lähiötä, en muista että äiti olisi koskaan edes kysynyt missä olin, enkä suonut ajatustakaan mitä äiti tekee silläaikaa kun minä viipotan jossain, kunhan menin illaksi kotiin. Yläasteen jälkeen muutin kotoa Helsinkiin, ja lapsuuden perhe asui satoja kilometrejä pohjoisempana, siihen aikaan ei ollut varaa hommata puhelinta, joten soittelin kotiin silloin tällöin puhelinkioskista, ja se mitä vanhemmat joutuivat tekemään hyväkseni oli lähinnä se että antoivat rahaa kun mulla opiskelijana oli rahat aina loppu. Kotona kävin ehkä 2-4 kertaa vuodessa, junaliputkin oli kalliita.
Esikoiseni ei päässyt itsenäisesti liikkumaan ulkona kuten minä lapsena, koska asuttiin silloin Helsingissä, ja siellä ei uskaltanut juurikaan alle kouluikäistä päästää yksin ulos. Muutettiin sitten pienenpään kaupunkiin lähemmäs mun vanhempia kun esikoinen meni kouluun, ja silloin hänelle se vapaus koitti, koulun jälkeen meni kavereiden kanssa, oli yksin kotona, tai tuli mun työpaikalle keskustaan, lomat vietti isovanhempien luona. Mun vanhempien luona sai olla vapaasti mun nuorimman sisaruksen kanssa, leikkivät huoneessaan tai ulkona, eivät juurikaan häirinneet vanhempieni tekemisiä. Esikoinen muutti kotoa vasta vuoden päästä yläasteen jälkeen taloudellisista syistä, ja nyt asuu ja opiskelee ulkomailla.
Nuorimmaiset lapset on nyt menossa kouluun syksyllä, tällä hetkellä ovat kavereiden kanssa ulkona, kännykkä mukana niin että jos miehen kanssa aletaan miettiä että missä menevät, voidaan soittaa ja kysyä. Kun lapset menevät kouluun, eivät joudu vielä juurikaan olemaan koulun jälkeen yksin kotona, koska mies tekee vuorotyötä, ja minä lyhennettyä viikkoa, mutta varmasti oppivat ensimmäisen kouluvuoden aikana jo aika itsenäiseksi, eikä niitä tarvi ottaa aina huomioon kun miehen kanssa lähdetään kotoa johonkin yhtäaikaa.
Nykyaikana lasten pitää oppia potalle viimeistään yksivuotiaana, osata lukea nelivuotiaana ym. tai on jälkeenjäänyt ja huonosti kasvatettu, mutta toisaalta pitää juoda tissiä vielä silloinkin kun osaa käyttää omaa ipadia, ja tietysti pitää nukkua perhepedissä armeijaikään asti. Ei nykyajan suorittajavanhemmat osaa käyttää maalaisjärkeä, eivätkä muista omaa lapsuuttaan.