20-vuotias tytär haluaa omatoimi-matkalle

Huolestunut äiti kirjoitti:

Tämä viesti on äidin hätähuuto?! Olenko normaali äiti, kun olen kuollakseni huolissani 20-vuotiaasta tyttärestäni, joka haluaa mennä omatoimi-matkalle samanikäisen tyttökaverinsa kanssa. En ehkä olisi niin huolissani, jos matkaa olisi pidempään suunniteltu, mutta kun hän on huomenna maksamassa palkastaan matkan paikkaan x pelkin lennoin ottaen majoituksen airbnb.fi-kautta. Hän on sanonut menevänsä Kroatiaan, Pulaan.

Tyttäreni muutti jo 16-vuotiaana pois kotoa opiskelija-asuntoon. Nyt hänestä on tullut niin "itsellinen", ettei enää kuuntele minun neuvoa. Silti minun ja puolison rahat kelpaa, jos hän joutuu tilanteeseen, jossa hänellä ei ole rahaa. Sellainen tilanne on hänellä noin kerran kuussa. Hän joutui noin puoli vuotta sitten huijareiden käsiin, ja hänelle jäi sadan euron velka siihen suuntaan. Tämä matka-idea on ns. viimeinen pisara hänen temppuilussa. Hänellä todettiin keskittymishäiriö jokunen vuosi sitten, ja hänen pitäisi hakeutua terapiaa, mutta ei ole saanut aikaan hakea itselleen psykiatria, joka kirjoittaisi lausunnon psykoterapiaan.

Olen todella ahdistunut ja huolissani tästä matka-asiasta, koska minusta tyttäreni ei jotenkin aivan tasapainossa. Nyt sain vielä tietää, että hän on tutustunut kaksi viikkoa sitten johonkin jenkkipoikaan, ja on menossa samalla tapaamaan tätä, jonkun pojan kaveriporukan kanssa?! Poika on kuulema 25-vuotias, mutta mistä sen tietää, kun monet valehtelee nykyään ikänsä. Mitä teen?

Mitäkö teet? Hankit oman elämän, tyydyt siihen että tyttäresi on aikuinen ja saa tehdä just niinkun huvittaa.

Vaihtoehtoisesti lopetat paskojen provojen teon ja panostat ens kerralla vähän enemmän niin joku saattaa ehkä uskoakkin juttujas.

Pula on kiva paikka. Oltiin 18-vuotiaina siellä Interraililla.

Huolestunut äiti kirjoitti:

Tämä viesti on äidin hätähuuto?! Olenko normaali äiti, kun olen kuollakseni huolissani 20-vuotiaasta tyttärestäni, joka haluaa mennä omatoimi-matkalle samanikäisen tyttökaverinsa kanssa. En ehkä olisi niin huolissani, jos matkaa olisi pidempään suunniteltu, mutta kun hän on huomenna maksamassa palkastaan matkan paikkaan x pelkin lennoin ottaen majoituksen airbnb.fi-kautta. Hän on sanonut menevänsä Kroatiaan, Pulaan.

Tyttäreni muutti jo 16-vuotiaana pois kotoa opiskelija-asuntoon. Nyt hänestä on tullut niin "itsellinen", ettei enää kuuntele minun neuvoa. Silti minun ja puolison rahat kelpaa, jos hän joutuu tilanteeseen, jossa hänellä ei ole rahaa. Sellainen tilanne on hänellä noin kerran kuussa. Hän joutui noin puoli vuotta sitten huijareiden käsiin, ja hänelle jäi sadan euron velka siihen suuntaan. Tämä matka-idea on ns. viimeinen pisara hänen temppuilussa. Hänellä todettiin keskittymishäiriö jokunen vuosi sitten, ja hänen pitäisi hakeutua terapiaa, mutta ei ole saanut aikaan hakea itselleen psykiatria, joka kirjoittaisi lausunnon psykoterapiaan.

Olen todella ahdistunut ja huolissani tästä matka-asiasta, koska minusta tyttäreni ei jotenkin aivan tasapainossa. Nyt sain vielä tietää, että hän on tutustunut kaksi viikkoa sitten johonkin jenkkipoikaan, ja on menossa samalla tapaamaan tätä, jonkun pojan kaveriporukan kanssa?! Poika on kuulema 25-vuotias, mutta mistä sen tietää, kun monet valehtelee nykyään ikänsä. Mitä teen?

 et todellakaan halua tulla liian aikaisin mummuksi joten ehkäisy kondikseen. Et voi mitään koska tyttösi 20 vee, ainoastaan sen että et anna rahaa. 

Pyydät ehkä tytärtäsi kertomaan lisää matkasta sitten toivotat hyvää ja turvallista matkaa. 

Itse olin nuorempi säheltäjien säheltäjä, omassa kotikaupungissanikin eksyin, kaikki tavarat aina hukassa. Silti matkustelin jopa yksin, enkä ikinä joutunut  pulaan. (heh heh) Siellä oli pakko oppia pärjäämään. Teet enemmän vahinkoa, jos olet jotenkin myrtsinä tosta matkasta. Luota tyttäreesi, täysin normaalia haluta 20-vuotiaana matkustaa ja tavata vaikka netissä tapaamiaan tyyppejä. 

En halua tulla mummuksi tosiaankaan. Tulin itse äidiksi 20-vuotiaana, ja en halua, että historia toistaa itseään. Minulla on ollut vaikea nuoruus teini-äityiteni vuoksi. Ja tämä ei todellakaan ollut keksitty juttu. Elämä taitaa olla niin ihmeellistä, että oikeat tarinat kuulostaa keksityiltä. Haluan suojella tytärtäni samanlaiselta kohtalolta, kuin minkä itse olen käynyt läpi. Tunnen huonoa omaatuntoa, etten ole voinut viime vuosina viettää niin paljon tyttären kanssa aikaa kuin olisin halunnut. Ja harmittaa, kun en tunne tyttäreni ystävää lainkaan. Mutta voinko korjata tilanteen jotenkin? Hyvät neuvot ovat niin tarpeen nyt. 

No sä et voi tehdä mitään kun hän on aikuinen.ainut mikä muhun iski on tuo pojan kaveriporukka, itse en luottaisi vieraisiin miehiin.

Keksit pahimmat skenaariot ja kysyt mitä hän tekisi siinä tilanteessa. Tai onko varautunut tälläsiin tilanteisiin.