Lue keskustelun säännöt.
Onko aihetta huolestua?
10.06.2016 |
Peruskoulun juuri päättänyt lapseni on viettänyt kolme vuotta lähes kaiken vapaa-aikansa yksin omassa huoneessaan. Välillä on nähnyt kavereita ja on sen jälkeen aina ihan eri ihminen, todella iloinen. Muuten aina yksin kotona eikä huvita lähteä mihinkään eikä tehdä mitään. Sai myös kesätyöpaikan monen sadan hakijan joukosta eikä jaksa kiinnostua/välittää siitäkään.
Kommentit (11)
Se on mitä luultavimmin introvertti. Mutta se, ettei jaksa kiinnostua mistään, viittaisi masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masentunut.Nyt pitäis tehdä jotain ennenku on liian myöhäistä.Jos ois oma raahaisin lapsen vaikka väkisin jonnekin juttelee, psykologille tms.
Ei jeesus. Todennäköisesti aloittajan lasta vaan vituttaa tungetteleva äiti, joka ei lomanakaan jätä rauhaan.
Ihme, ettet aikasemmin ole huolestunut.
Vierailija kirjoitti:
Masentunut.Nyt pitäis tehdä jotain ennenku on liian myöhäistä.Jos ois oma raahaisin lapsen vaikka väkisin jonnekin juttelee, psykologille tms.
Olen jo varannut hänelle ajan heinäkuulle vastusteluista huolimatta. Aloin vain miettimään, että onko tämä sittenki tarpeetonta ja väärin olla kuuntelematta lapsen kieltäytymistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentunut.Nyt pitäis tehdä jotain ennenku on liian myöhäistä.Jos ois oma raahaisin lapsen vaikka väkisin jonnekin juttelee, psykologille tms.
Ei jeesus. Todennäköisesti aloittajan lasta vaan vituttaa tungetteleva äiti, joka ei lomanakaan jätä rauhaan.
Mutta kun en edes kovinkaan usein häiritse lapseni elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei huvita lähteä mihinkään eikä tehdä mitään niin ei se nyt ihan terveeltä kuulosta.Ja voihan sitä viihtyä yksinkin mut liika on liikaa.Äitinä haluaisin auttaa, en vähätellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei huvita lähteä mihinkään eikä tehdä mitään niin ei se nyt ihan terveeltä kuulosta.Ja voihan sitä viihtyä yksinkin mut liika on liikaa.Äitinä haluaisin auttaa, en vähätellä.
Juuri tätä tarkoitan! Olen antanut hänelle mahdollisuuden omaan rauhaan, mutta kuten sanoit, liika on liikaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo käynti on varmaan ihan hyvä ratkaisu. Ammattilainen nähnee aika nopeasti onko lapsesi vain yksin viihtyvä introvertti vai onko taustalla muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentunut.Nyt pitäis tehdä jotain ennenku on liian myöhäistä.Jos ois oma raahaisin lapsen vaikka väkisin jonnekin juttelee, psykologille tms.
Olen jo varannut hänelle ajan heinäkuulle vastusteluista huolimatta. Aloin vain miettimään, että onko tämä sittenki tarpeetonta ja väärin olla kuuntelematta lapsen kieltäytymistä.
Ap
Yritin mäkin kieltäytyä ja valehtelin vielä masennustesteissä itseni terveeksi. Kostautui noin vuoden päästä isompana romahduksena ja vuoden sairaslomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentunut.Nyt pitäis tehdä jotain ennenku on liian myöhäistä.Jos ois oma raahaisin lapsen vaikka väkisin jonnekin juttelee, psykologille tms.
Olen jo varannut hänelle ajan heinäkuulle vastusteluista huolimatta. Aloin vain miettimään, että onko tämä sittenki tarpeetonta ja väärin olla kuuntelematta lapsen kieltäytymistä.
Ap
Yritin mäkin kieltäytyä ja valehtelin vielä masennustesteissä itseni terveeksi. Kostautui noin vuoden päästä isompana romahduksena ja vuoden sairaslomana.
Toivottavasti meille ei käy samoin.
Masentunut.Nyt pitäis tehdä jotain ennenku on liian myöhäistä.Jos ois oma raahaisin lapsen vaikka väkisin jonnekin juttelee, psykologille tms.