Lue keskustelun säännöt.
Lähihoitajaksi opiskellessa; Pitääkö lapsille lukea päiväkodissa?
09.06.2016 |
Olen todella huono lukemaan satuja tms. mutta se taitaa kuitenkin olla pakollista harjoittelussa? En aijo suuntautua lapsiin.
Kommentit (18)
Kyllä varmaankin, jos sinulla on joku harjoittelu päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on yleensä se helppo tehtävä, josta opiskelijat aloittavat. Miksi olet huono lukemaan satuja?
Voit mennä muualle harjoitteluun kuin päiväkotiin..
Itselläkin oli aikanaan sellainen olo et apuva.. Mut kyl se siitä.. Ne lapset ei välitä miten luet, ja virheitä ne ei huomaa.. Anna mennä vaan!
Meillä nukutuksessa on satulevyjä :) et teretulemast meille, ei ole pakko lukea :D
No kyllä voin lukea mutta en ole siinä mitenkään paras. Luetaanko muulloinkin kuin nukuttaessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä voin lukea mutta en ole siinä mitenkään paras. Luetaanko muulloinkin kuin nukuttaessa?
Kyllä.
No ehkä musta ei sitten ole lähihoitajaksi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se lukeminen ole kaikki kaikessa :)
Ja meilläkin luetaan kerran viikkoon pienryhmissä. Ihan muutama muksu vaan ja menoks. Eikä sitä tartte pelätä tai hävetä, rohkeasti vaan. Lapset ovat innoissaan kun lukee jtn :) eikä ne kuuntele miten luet :)
Vaikka et suuntautuisi lapsiin, on aina riski olemassa, että joudut lukemaan. Vanhustenhoidossa on paljon paikkoja, joissa esim. sanomalehti käydään yhdessä läpi (ts. sinä luet pääotsikot ja jutut), vammaispuolella myös, näkövammaisten kanssa ehdottomasti. Toisaalta - jos todella koet, että ääneen lukeminen on hankalaa (esim. dysleksia, änkytys jne.) niin siitä saa varmasti jonkun todistuksen lääkäriltä ja työtehtäviä voidaan varmasti soveltaa niin, etteivät ne sisällä noita tehtäviä kuin poikkeustapauksissa (kolleega sairas jne.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tule mulle opiskelijaksi, niin ei tarvitse lukea. Voi kertoa tarinoita, tai jutella muuten vaan. Ja nukkarissa voi soittaa sadut cd:ltä.
Mulla on työkaveri, joka ei lue lapsille. minä teen sen mielelläni hänen puolestaan. Rakastan satuja ja tarinoita. Mutta hänellä on sitten omat vahvuutensa.
Ja lasten kanssa voi kirjoja katsella ja kysellä niistä eri asioita. Ei aina tarvitse lukea sitä tarinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvinnut, kaikin mahdollisin muin tavoin olikin sit veemäinen harjoittelu (tätit kahvitteli ja sain esim. pukea lapset yksin). En suosittele ko. alaa....
Ex-lähäriopiskelija kirjoitti:
Ei tarvinnut, kaikin mahdollisin muin tavoin olikin sit veemäinen harjoittelu (tätit kahvitteli ja sain esim. pukea lapset yksin). En suosittele ko. alaa....
Ehkä ne ei tykännyt tädittelystä. No kai teit asiasta ilmoituksen koulullesi, niin eivät laita enää tuollaiseen paikkaan opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miksi, mutta olen aina vauvautunut joutuessani lukemaan tai esim. vetämään tuolijumppaa /bingoa yms. vanhuksille. En tunne olevani omalla tontillani näissä tilanteissa. Ihailen hoitajia, joilta se sujuu. Itse olen "tekevä" hoitaja, joka hoitaa käytännön asiat, siivoaa, putsaa ja puleeraa. Tekee perushoitoa. Niissä asioissa olen kuin kotonani. En tykkää olla esillä, vaan se, joka saa vapaasti pysyä siellä taustalla ja näkymättömissä. Jopa palaverit koen kiusallisiksi. Ilmankos olen työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä voin lukea mutta en ole siinä mitenkään paras. Luetaanko muulloinkin kuin nukuttaessa?
Kuinka selviät opiskelusta, jos lukeminen ei ole sujuvaa? Kai lähihoitajaopinnoissakin on teoriaopintoja?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi, mutta olen aina vauvautunut joutuessani lukemaan tai esim. vetämään tuolijumppaa /bingoa yms. vanhuksille. En tunne olevani omalla tontillani näissä tilanteissa. Ihailen hoitajia, joilta se sujuu. Itse olen "tekevä" hoitaja, joka hoitaa käytännön asiat, siivoaa, putsaa ja puleeraa. Tekee perushoitoa. Niissä asioissa olen kuin kotonani. En tykkää olla esillä, vaan se, joka saa vapaasti pysyä siellä taustalla ja näkymättömissä. Jopa palaverit koen kiusallisiksi. Ilmankos olen työttömänä.
Ehkä tarvitset vain enemmän harjoitusta ko tilanteissa. Ei lapset eikä vanhukset arvostele sitä miten luet. Sosiaalisia tilanteita voi oppia harjoitusten kautta, ei kannata vetäytyä. Toivottavasti saat lisää rohkeutta, jos on vaikka tuttu työporukka ja tutut hoidettavat. Voithan vaikka kertoa esimiehellesi vaikeudestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi, mutta olen aina vauvautunut joutuessani lukemaan tai esim. vetämään tuolijumppaa /bingoa yms. vanhuksille. En tunne olevani omalla tontillani näissä tilanteissa. Ihailen hoitajia, joilta se sujuu. Itse olen "tekevä" hoitaja, joka hoitaa käytännön asiat, siivoaa, putsaa ja puleeraa. Tekee perushoitoa. Niissä asioissa olen kuin kotonani. En tykkää olla esillä, vaan se, joka saa vapaasti pysyä siellä taustalla ja näkymättömissä. Jopa palaverit koen kiusallisiksi. Ilmankos olen työttömänä.
Ehkä tarvitset vain enemmän harjoitusta ko tilanteissa. Ei lapset eikä vanhukset arvostele sitä miten luet. Sosiaalisia tilanteita voi oppia harjoitusten kautta, ei kannata vetäytyä. Toivottavasti saat lisää rohkeutta, jos on vaikka tuttu työporukka ja tutut hoidettavat. Voithan vaikka kertoa esimiehellesi vaikeudestasi.
Kiitos kannustavasta viestistäsi, mutta yksi asia jäi huomiotta: olen työtön, ei ole esimiestä kenelle kertoa. Alan ihmisenä varmasti tiedät, että on tehtävä sitä, mitä vaaditaan, sopi se tai ei. Ehkä olen väärällä alalla. Kiitos kuitenkin!
Millä tavalla huono lukemaan? Hyvät arvioinnit harjoittelussa saat tietenkin silloin, kun teet sen, mitä käsketään ja sen lisäksi olet oma-aloitteinen (et vetäydy yksiksesi tai näprää puhelinta). Menet touhuamaan lasten kanssa, tarkkailet lasten tekemisiä ja pidät aistit avoinna. Lukeminen ei ole ainoa tapa olla lasten kanssa, mutta jos sut laitetaan nukutusvuoroon, on varmasti lukemistakin edessä.