Muita noin nelikymppisiä joita ahdistaa ilman syytä?

Elämässäni on kaikki hyvin. Silti kärsin kummallisesta "tausta-ahdistuksesta", joka ei ota loppuakseen. Kaikki alkoi jo noin 1,5 sitten kun sain outoja oireita, joille ei löytynyt tutkimuksissa mitään syytä. Nyt oireet ovat kadonneet ainakin 99%, mutta pieni pelko niiden uusimisesta kytee mielessä koko ajan.

Miksi en osaa olla onnellinen kun olen saanut elämäni takaisin? En ymmärrä miksi en pääse tästä ahdistuksesta eroon. Jotenkin on myös kamalan syyllinen olo, en tiedä miksi. Onko muilla samaa ja miten te jaksatte päivästä toiseen?