Haluan raskaaksi mutta harkitsen tosissani sterilisaatiota, jotta voin lopettaa haaveilun

Olen kohta 30-vuotta, joten sterin hakeminen alkaa olla mahdollista mutta olen kuitenkin ollut tietoinen halusta saada lapsi jo yläasteelta saakka: ongelma on etten haluaisi haluta ja mietin tosissani, että ehkä asiaan auttaisi, että steriloisin itseni, jolloin voisin viimein lakata toivomasta turhaa. Aikakin alkaa olla jo ohi mutta ajatus mahdollisuudesta on piinaava, koska käytännössä ei niin voi tapahtua.
Tosiaan, erosin pari vuotta sitten pitkästä parisuhteesta ja nyt viimein tapailen jotakuta, josta todella pidän mutta hän ei halunne lasta ollenkaan, joten tämä ei haittaisi häntä. En tiedä, pitäisiköhän silti olla vain yksin, jos tämä typeryys ei lähde pois? Taustalla siis ajatus, että kukaan ei koskaan halua perhettä kanssani ja en haluaisi toivoa jotain, jota ei tapahdu. Kaikista sairainta on, että tämän ihmisen kanssa sitä haluaisin.