Miten keijujen läsnäolo vaikuttaa elämääsi?

Piilottelevat ja siirtelevät puutarhavälineitä ympäriinsä. Vekkuleita ovat.

Kyllähän niillä nyt jotain tienaa, kun laittaa riittävän usein hampaita lasten tyynyjen alle, mutta ei tuollakaan rikastu. Pitäisikö tuosta maksaa vero?

Ei ole näkynyt, ei vaikuta.

Homokeijut ovat hieman ärsyttäviä.

Mukavaa kun yliopiston ruokalassa on tarjolla Keijua, niin ei tarvitse ottaa sitä hirveän suolaisen makuista Oivariinia. 

Itsehän olen Taikaministeriössä töissä ja onhan siinä välillä jos jonkinlaista diplomaattista ongelmaa. Tuonti on pääosin hampaita ja lainapakotteita lyödään niskaan, mutta kun ei ne helvetin helinät meinaa uskoa.

Sitten on se pahamaineisen Helinä-keijun tapaus, kun oli ahdistellut ja syrjinyt Leena-tyttöä. Nyt selvitellään liittyykö se merenneitojen hukuttamisyritys tähän. Me ollaan täällä ministeriössä ihan rikki tästä, niin nuori tyttö ja kaikkea tuommoista joutuu kokemaan.

Niin ja sittenhän on tää Chisun "Yksinäisen keijun tarina", joka onkin poikinut nyt sitten scandaalin, kun arvaillaan kenestä keijusta on kyse. Läheisille nyt hei rauha surra!

Hups tuli c skandaaliin. Syytän keijua näppäimistölläni!

Keijujen pierut haisevat erilaiselle kuin muumien pierut. Ne ovat makeampia.

Houkuttelevat pihalle perhosia, mikä on kivaa kun tykkään valokuvata niitä. Vastalahjaksi olen tehnyt keijunpöntön talveksi (muistuttaa linnunpönttöä, mutta siinä on pieni ovi).

Hmph. Ette selvästi ole olleet liiemmälti tekemisissä keijujen kanssa. Ne on ihan hirveitä kusipäitä: ilkeitä, kateellisia panetteiljoita ja selkäänpuukottajia. Eikä ne muuten käytä edes vessapaperia! On niillä toimiva PR-koneisto joka saa ihmiset luulemaan että ne on kivoja ja eteerisiä, mutta oikeasti ne on siivottomia kusipäitä.

Ei ne enää vaikuta elämääni kun vetäsin napalmit lähimetsän keijupopulaation päälle. Paikallinen pelastuslaitoksen pomo itse asiassa ehdotti sitä kun kuuli että siinä metsässä on erityisen v-mäinen keijuinfestaatio.

Itse saan keijuista voimaa; elämä tuntuisi jotenkin niin tyhjältä ja tarkoituksettomalta ilman niitä. Niiden ansiosta voin kokea elämän kauniimmaksi ja täydemmäksi. Jos jokin ahdistaa, ajattelen keijuja ja sitä, miten ne tuovat valoa maailmaan. Luen myös Sanaa eli keijuaiheisia kirjoja, paras on tuo Pessi ja Illusia.

Kolme tyttökeijua kasvaa pamahti tossa aikuisiksi ja nyt pyörii nurkissa viikonloppuisin ja joskus viikollakin kuusi eri-ikäistä (2v - 12v) keijua. Ne sättää kuka mitäkin juttujaan, harrastaa vaikka mitä ja syövät kuin hevoset....

Ihania ovat keijut :D

No tässä Beltanen aikaan (mitä te tavikset sanotte Vapuksi) juotin vähän lehmien verta niille, että pitävät hyvää menestystä yllä.

Koen häiritseväksi yö aikaan kilikellojen helinän, karkeloivat yökaudet . Olisiko vinkkejä millä saisi keijuja loukkaamatta yörauhan.

Vierailija kirjoitti:

Keijujen pierut haisevat erilaiselle kuin muumien pierut. Ne ovat makeampia.

Tän oli pakko olla joku testi. Muumit ei piereskele.

Avuliaista porukkaa. Äskenkin piilottivat lääkkeet hoitsuilta ja järsivät pakkopaidanhihnaa.

Rakettikeiu tuo valoa elämääni.

Tähän väliin tositarina. Pihaamme muutti uusi perhe jossa oli saman ikäinen poika kuin meillä tytär. Lapset tutustuivat  , ja tytär tuli innoissaan kertomaan : Äiti sen uuden pojan nimi on Keiju .  Pojan nimi oli tietenkin Keijo . Poika oli isokokoinen ja kohtalaisen pulska. Varsinainen Keiju.

Tässä ketjussa kukaan ei kunnioita keijuja, paitsi minä.