Avoimen opintojen arvostus työelämässä?

Taitaa olla yksilökysymys. Kun tutkinto kuitenkin on koossa, ei "ylimääräisten" opintokokonaisuuksien suorituspaikalla kai ole väliä.

Jossain näin keskustelua siitä, onko ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajan pedagogisilla opinnoilla ja yliopiston vastaavilla käytännön eroa työnhaussa. Muistaakseni yksimielisyys vallitsi siitä, että täsmälleen samoista opinnoista on kysymys eli suorituspaikoilla ei pitäisi olla merkitystä. Muutamat huomauttivat, että joku snobimpi rehtori voisi karsastaa edellisiä, mutta mitään perusteita sille ei olisi. Suoritin itse kasvatustieteen perusteet avoimessa yliopistossa ja sain paikan opekorkeakouluun; kun työtäkin on tehtävä, ei yliopiston kokopäiväopiskelua voi edes harkita. Jos joku työnantaja on sitä mieltä, että oman alani maisterina ja lakipykälät täyttävänä en ole suorituspaikan vuoksi yhtä pätevä kuin joku muu, osani lienee sitten vain kärsiä tilanteesta.

Jostain syystä suomalaiset arvostavat tutkintoja enemmän kuin muuta opiskelua. Jos firma, johon haet, on kansainvälinen, laita CV:hen myös kaikki muut opintosi (kurssit, opintoviikot, avoimet, todistukset yms.). Muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän pitkäjänteistä aktiivisuutta kuin pelkkiä tutkintoja. Eli kaikki kurssit, myös harrastuksiin liittyvät kannattaa laittaa näkyviin.

Itsellä kävi  niin, että jouduin paneutumaan tilastomatikkaan edellisen työn vuoksi. Käytännössä osaamiseni oli lukiopohjaista, mutta kävin työnantajan maksaman kurssin sen jatkoksi. En oppinut mielestäni laskemaan paremmin, mutta ymmärrän nyt paremmin, millaisista sisällöistä puhutaan ja termistön osaan paremmin kuin ennen. Yllättäen tuo kurssi herätti myönteistä kiinnostusta nykyisessä työpaikassani, vaikka tunnustin, etten ole mikään tilastonikkari. Jo pelkästään se, että termistö on tuttua ja ymmärtää, mihin ne liittyvät, olikin juuri se juttu, joka varmaan ratkaisi paikan minun hyväkseni.