Miten te toiset jaksatte olla samassa paikassa vuosikymmeniä?

Isossa it-firmassa työ muuttuu jatkuvasti ja naamat myös.

Olen vaihtanut kokonaan työtä, mutta pysynyt samassa työpaikassa. Olen ollut neljällä eri osastolla, ja pomoja ja työkavereita on tullut ja mennyt. Työ itsessään on muuttunut melkein täysin näiden vuosien aikana ja kaikkien työnkuvat. Itsekin oln nuorenpana sitä mieltä, etten voi kskaan jumiintua yhteen työpaikkaan. Menin sit 26 vuotiaana kesätöihin, ja minua pyydettiin jatkamaan, ekaksi määräaikaisena. Sillä tiellä edelleen yli 25 v myöhemmin. Parasta on kuitenkin fiksut ja hauskat työkaverit.

Mun mieheni on ollut pitkään samassa paikassa. Näennäisesti jopa työtehtävä on sama, mutta samalla firma on kasvanut hirveästi ja ala kehittyy, joten todellisuudessa työtehtävät ja ympäristö ovat muuttuneet täysin. Ala on myös sellainen, jossa moni työkaveri vaihtuu, joten ennemmin tervetulleita poikkeuksia ovat ne, jotka pysyvät pidempään. Toisaalta myös mieheni on vakaata elämää arvostava, joka luonteena sietää niitä tylsempiäkin rutiineja hyvin. Hyvä, että meitä on monenlaisia: Niitä jotka tuovat ulkoa uusia tuulia, mutta myös toisia, jotka pitävät pyörät pyörimässä tasaisen varmasti.

Harmi, että mun ensimmäinen kesätyöpaikkani alkoi ajaa itseään alas jo heti seuraavana talvena. Siellä olisi kyllä saanut varmasti vaihtelua ja iso paikka, joten naamatkin vaihtuisivat, vaikkei itse vaihdukaan. Sekä minusta pidettiin siellä, pyydettiin seuraavana kesänä, mutta seuraavana kesänä ei sitten otettukaan yhtikäs ketään, vaan firmasta vähennettiin entisiäkin. Mulla ongelma on sekin, että on vain muutama sama nama ja heillä samat jutut; asiakkaatkaan eivät paljon vaihdu, koska ne ovat isoja asiakkaita, eivät yksityishenkilöitä. Ehkä siihen vaihteluun pätkätöissä tottui liikaakin. Työ sinänsä on ok. 

Ap. 

Noh sitä vaihtaa, jos on paikkoja tarjolla. Itse vaihdan, jos työt nykyisessä paikassa loppuvat. Joudun samalla vaihtamaan myös alaa ja koulunpenkkien kautta.

Vierailija kirjoitti:

Työttömyyden kautta en toki lähde vaihtamaan.

Tässäpä se. Itse hain viimeeksi nelisen vuotta töitä (ollessani töissä, en työtön), ja vaikka sitten sain paikan, en enää lähde työnhakuun ellen saa potkuja.

Ärsyttää se hokema, että töissä olevan on paljon helpompi löytää uusi paikka kuin työttömän. Voihan se olla, mutta ei päde kaikille - paitsi jos jonkun mielestä neljä vuotta on lyhyt aika. Työtön voi sentään hakea vuorotteluvapaasijaisuuksia.

En ole koskaan ajatellut työssä olemista uuden oppimisen kannalta. Oppisen voi hoitaa vapaa-ajallakin, itselle mielenkiintoisissa harrastuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömyyden kautta en toki lähde vaihtamaan.

Tässäpä se. Itse hain viimeeksi nelisen vuotta töitä (ollessani töissä, en työtön), ja vaikka sitten sain paikan, en enää lähde työnhakuun ellen saa potkuja.

Ärsyttää se hokema, että töissä olevan on paljon helpompi löytää uusi paikka kuin työttömän. Voihan se olla, mutta ei päde kaikille - paitsi jos jonkun mielestä neljä vuotta on lyhyt aika. Työtön voi sentään hakea vuorotteluvapaasijaisuuksia.

En ole koskaan ajatellut työssä olemista uuden oppimisen kannalta. Oppisen voi hoitaa vapaa-ajallakin, itselle mielenkiintoisissa harrastuksissa.

Ap tässä, nopea vastaus ja sitten lähden töihin päiväksi. Kyllä tuo omalla kohdallani pitää paikkansa, että töissä saa helpommin töitä. Kun sain töitä viisi vuotta sitten ensin määräaikaisena toisesta paikasta, alettiin lähes heti tarjota uusia töitä, vaikka en edes hakenut. Mutta kerron tästä tarkemmin lisää illalla, kun ehdin taas koneelle. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo omalla kohdallani pitää paikkansa, että töissä saa helpommin töitä.

Niin, sinun kohdallasi. Mitä merkitystä sillä on ihmiselle, jolle niin ei käy? Jos vaikka sitten illalla ihan oikeasti pohdit kysymystäni.

Siksi toisekseen, jos sinulle onkin niin helppo löytää uusia töitä, niin miksi edes teit tämän aloituksen? Miksei sinulle ole jo soitettu uudesta firmasta, ennen kuin ehdit kyllästyä tähän nykyiseen tai mikset vain valitse mieleistäsi paikkaa ja mene sinne?

6

Meillä asiakkaat ja sitä myötä työn sisältö vaihtuvat muutaman vuoden välen, mutta limittäin niin, että koko ajan on jotain uutta meneillään. Asiakkaiden alat voivat olla melkein mitä vain metalliteollisuudesta matkailuun, ja asiakkaan alasta on aina pyrittävä tietämään mahdollisimman paljon. Ei tule aika pitkäksi eikä mitään tarvetta vaihtaa työpaikkaa. Ammatinvalintakysymys.

Ei, töitä ei ole ollut todellakaan helppo löytää. Olen kouluttautunut uudelleen ja tehnyt pätkätöitä, ollut aina alisuoriutuja työelämässä. Myös nyt, mutta jotain haasteita työ tarjoaa. 

Outoa, ettei töissä oppisi mitään. Ei vapaa-ajalla voi mitenkään keksiä kaikkea sitä, mitä töissä tulee eteen. Meilläkin on firman omia sovelluksia, joita ei voi oppia missään koulutuksessa, koska ne ovat omaan käyttöön räätälöityjä, valmisohjelmien päälle. Voi vapaa-ajallakin toki opiskella ja aina teen sitäkin. Mutta se, joka ajattelee töissään olevansa valmis, ei voi kyllä olla hyvä työntekijäkään. Tästäkö se muutosvastarinta tulee, kun tulee jotain uutta, ei suostuta ottamaan vastaan, koska töissä ei saa oppia?

Aloitus lähti kyllä sivuraiteille. Ongelmani on rutinoituminen, minkä jälkeen työ alkaa tuntua tylsältä. Kun on oppinut hommat ja saanut ne sujumaan rutiininomaisesti, työ ei tarjoa enää riittävästi haastetta. Oudolta kuulostaa ajatus, ettei töissä oppisi mitään, koska jokaisella firmalla, jopa duunaritasolla, on omat tapansa toimia.

Onko ap:n vanhemmat vaihtaneet paikkaa vähän väliä? Kyllähän se näyttää palta jo cv:ssä jos koko ajan on pakko vaihtaa paikkaa, kertoo luonteesta, ehkä epätoivottu ihminen savustettu muualle.

Olen ollut tässä isossa mediatalossa jo 25 vuotta. Täällä voi vaihtaa aika lailla osastoa ja toimenkuvaa, ei tarvitse hakeutua ulos. Työn sisältökin muuttuu koko ajan, vaikka pysyisi samassa tehtävässä, eli tässä on työ muutenkin koko ajan uuden oppimista.

Itse olen suunnittelutoimistossa työssä ja työn sisältä muuttuu jatkuvasti. Tuossa aikaisemmin puhuttiin kuinka työssäoleva saa helpommin uuden työpaikan. Tämä tuntuu pitävän paikkansa, ellei sitten yritä vaikeammin työllistävälle alalle (siis ehkäpä täysin erilaiselle alalle ja ehkäpä ilman laajempaa kokemusta).