Onko lukiolla enää mitään virkaa? Jos amk kolutuksen pohjaltakin voi hakea vaikka lääkäriksi?

Miksi lukiopohjainen sairaanhoitaja olisi jotenkin huonompi kuin amispohjainen?

On, nimittäin ihmisarvo. Fakkiutuneet ihmiset ovat jotenkin surullisia. Lukiossa on sentään mahdollisuus opiskella vaikka mitä ja saada kohtalainen yleissivistys

Onhan tuo aika pitkä tie. Ensin lähihoitajaksi 3 vuotta, sitten saikuksi 3,5 vuotta ja lääkiksessä se 6 vuotta+pari vuotta pätevöitymistä. Lukion käymällä voi skipata ton 3,5 vuotta vähintään. Ehkä jopa 4,5 vuotta,jos suorittaa lukion kahdessa vuodessa.

Voiko lukion ja ammattikoulun oikeasti suorittaa yhtä aikaa? Minusta kaksoistutkinnon suorittanut saa ylioppilastodistuksen ja ammattitutkintotodistuksen, mutta lukiota hän ei suorita.

Tiesitkö, että amiksen jälkeen voi hakea suoraan vaikka sinne lääkikseen. Eli esim. lähihoitaja voi hakea lääkikseen.

Lukio + lääkis 7-9 vuotta

Amis + AMK + lääkis 12-13 vuotta

Vaikka olisit sairaanhoitaja ei se tarkoita, että saisit kursseja juurikaan hyväksiluettua tai pääsisit helpommin sisälle tai etenisit opinnoissa.

Tuo on ollut mahdollista jo vuosia. Silti meillä vuosittain max 1 lähihoitajatutkinnolla lukion korvannut pääsee lääkikseen ja hänkin yleensä yli 30v iässä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo aika pitkä tie. Ensin lähihoitajaksi 3 vuotta, sitten saikuksi 3,5 vuotta ja lääkiksessä se 6 vuotta+pari vuotta pätevöitymistä. Lukion käymällä voi skipata ton 3,5 vuotta vähintään. Ehkä jopa 4,5 vuotta,jos suorittaa lukion kahdessa vuodessa.

Ei sitä sairaanhoitajakoulua ole mikään pakko käydä. Kyllä yliopistoon voi hakea ihan perus-amiksen papereilla. 

Ihan suoraan amiksestakin voi hakea lääkikseen, ei siihen sitä sairaanhoitajan tutkintoa tarvita. Voi vain olla todella vaikeaa, ellei ole sitten saanut tarvittavaa yleissivistystä ja opiskelutaitoja muualta kuin lukiosta.

Vierailija kirjoitti:

Voiko lukion ja ammattikoulun oikeasti suorittaa yhtä aikaa? Minusta kaksoistutkinnon suorittanut saa ylioppilastodistuksen ja ammattitutkintotodistuksen, mutta lukiota hän ei suorita.

Kolmoistutkintokin on mahdollinen, siihen kuuluu edellämainittujen lisäksi myös lukion päättötodistus.

Voi hakea, mutta pääseekö sisään on eri asia.

Olen lukion pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian lukenut DI. Työkaverina on teknikkokoulutuksen käynyt, mies, jolla ei ole lukiotaustaa. Kyllä tuon lukion väliin jäämisen huomaa, sekä tiedoissa että asenteissa.

lääkikseen päästäkseen pitää vissiin olla kuitenkin lukion bilsan kirjat luettuna?

Tuntemieni AMK:ssa opiskelleiden kielitaidossa on paljonkin puutteita, ja yliopistossa oletetaan ilman muuta, että englanti ja ruotsi sujuvat. Lääkikseen taas vaaditaan erinomaista matemeettis-luonnontieteellisten aineiden hallintaa. Lähihoitaja saa siis heivata yliopistotoiveet saman tien. AMK:n käynyt voisi kai pärjätäkin, kunhan hankkii tarvittavan kielitaidon. Matematiikkaan ja luonnontieteisiin en ota kantaa, kun minulla ei ole mitään käsitystä esimerkiksi sairaanhoitajien valmiuksista sillä saralla.

Vierailija kirjoitti:

Esim. sairaanhoitajathan saa tarvittavat biologian yms tiedot omissa opinnoissaan. Ja jos vaikka yläasteen jälkeen opiskelee heti ähihoitajaksi ja sen jälkeen sairaanhoitajaksi niin voi hakea lääkkikseen ja ehkä pääsee paremmin sisäänkin kun on jo kokemusta alalta. Puhumattakaan siitä, että nykyisin ammattikoulun ja lukion voi suorittaa myös yhtäaikaa.

Pidempi polku tuo lääkäriksi on kuin jos käyt lukion ja menet sieltä opiskelemaan lääkikseen!

Joten mikä se hyöty tuollaisesta on? En ymmärrä.

Aika harvoin sitä paitsi se ammatti on jo yhdeksännellä kristallinkirkkaana mielessä. Ja jos myöhemmin haluaa vaihtaa alaa, on kätevää, kun pohjalla on lukio, jonka todistuksella voi hakea opiskelemaan mitä vain, ei pelkästään sitä amk:n alaa.

Tuplatutkinnoissa ei saa lukion päästötodistusta, joten sillä paperilla ei välttämättä pääse opiskelemaan mitä vain.

Lääkikseen pääsyyn ei vaikuta lukiossa hankittu yleissivistys vaan fyssan, bilsan ja kemman osaaminen. Eli siinä mielessä oli hakija lähis tai ylioppilas, niillä muilla opinnoilla ei ole niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Voiko lukion ja ammattikoulun oikeasti suorittaa yhtä aikaa? Minusta kaksoistutkinnon suorittanut saa ylioppilastodistuksen ja ammattitutkintotodistuksen, mutta lukiota hän ei suorita.

Voi. Omalla pojalla on kolme todistusta: lukion päättötodistus, ylioppilastodistus ja ammattikoulun päättötodistus. Kesti neljä vuotta ja päivät yleensä 8-16. Kun muilla lukiolaisilla oli lukuloma, amiksen puolella oli usein koulua. Myös tuo kertomasi on mahdollinen, eli lukiosta voi ottaa sen verran aineita, että saa lakin, mutta se on eri asia. Tuota, että saa nuo kaikki kolme sanotaan jostain syystä kolmoistutkinnoksi ja joka vuosi muutama sata nuorta sen suorittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lukion ja ammattikoulun oikeasti suorittaa yhtä aikaa? Minusta kaksoistutkinnon suorittanut saa ylioppilastodistuksen ja ammattitutkintotodistuksen, mutta lukiota hän ei suorita.

Voi. Omalla pojalla on kolme todistusta: lukion päättötodistus, ylioppilastodistus ja ammattikoulun päättötodistus. Kesti neljä vuotta ja päivät yleensä 8-16. Kun muilla lukiolaisilla oli lukuloma, amiksen puolella oli usein koulua. Myös tuo kertomasi on mahdollinen, eli lukiosta voi ottaa sen verran aineita, että saa lakin, mutta se on eri asia. Tuota, että saa nuo kaikki kolme sanotaan jostain syystä kolmoistutkinnoksi ja joka vuosi muutama sata nuorta sen suorittaa. 

Niin ja se jäi, että yleensä oli niin, että toinen päivä oli lukiossa ja toinen amiksessa. Valinnaisaineita ei kummassakaan voinut ottaa, koska toisen koulun aineet katsottiin toisen valinnaisaineiksi. Välillä sitten oli pelkkiä lukio- tai pelkkiä amisjaksoja. Tämä systeemi on itse asiassa ollut jo ainakin 20 vuotta, jos ei enemmän. Tietotekniikkalukiot olivat tietääkseni ensimmäisiä, vähitellen tuli muitakin. 

Siis eihän siinä mitään amk-tutkintoa tarvita että voi amis yliopistoon hakea. Lukiokirjat vaan käteen ja lukemaan lääkiksen pääsykokeisiin. Ihan sama oletko ylioppilas, lähihoitaja vai kenties autoasentaja.

Ei sillä lukiolla siinä mielessä virkaa olekaan, hakukelpoisuus on sama. Lukiosta saa kuitenkin todennäköisemmin vahvemman pohjan pääsykokeita varten ja usein kielitaidossa on huomattavia eroja lukio vs amis.