Lukio vs. amis - joko riittäisi?
Kevään varma merkki on se, kun kansa tuntuu jakaantuvan kahteen leiriin: lukio ja amis. Lukiota puolustavat haukkuvat amiksia typeriksi ja sivistymättömiksi luusereiksi, ammattikoulun puolustajat puolestaan lukiolaisia elämän tuhlaajiksi ja käytännöntaidoista vieraantuneiksi haahuilijoiksi. Olen niin kyllästynyt tähän! Olen aina arvostanut kumpaakin tutkintoa, molemmille on paikkansa tässä yhteiskunnassa, ja joillekin toinen sopii toista paremmin. Tunnen fiksuja lukiolaisia ja tyhmiä amiksia, mutta myös tyhmiä lukiolaisia ja fiksuja amiksia. Mikä siinä on, että jotkut aikuiset ihmiset eivät kykene kuin lapselliseen mustavalkoajatteluun ja lapselliseen väkyttämiseen?
Pahinta on, kun meidänkin suvussamme osa vähättelee ja lyttää armotta lukion käyneitä (se duunaripuoli) ja osa halveksuu amiksen käyneitä (se akateeminen puoli). Aina joku lyttää ja väheksyy, teitpä niin tai näin. Voisin todeta, että näistä sukulaisista ei koulutus ainakaan ole sivistynyttä käytöstä kaivanut esiin, oli koulutustausta mikä tahansa.
Kommentit (15)
Jaa minä en kyllä tunne yhtään välkkyä amista...
Vierailija kirjoitti:
Jaa minä en kyllä tunne yhtään välkkyä amista...
Etpä vanhemmasta ikäpolvesta edes tiedä, mitä kouluja he ovat käyneet. Pojista osa ei vaan viitsi mennä lukioon, vaikka älliä olisi. Omalta luokaltanikin tiedän monta. Yksi tekee uraa jenkeissä jonain isona päällikkönä, mutta ei mitään hajua onko opiskellut siellä. Luulen, että on.
Eihän täällä ole kuin tämä yksi aloitus tästä aiheesta ja se on tämä. Aloittajalle ongelma mutta ei kenellekään muulle.
Käsittääkseni aloittajan ongelma oli nimenomaan läheisten jyrkkä suhtautuminen, ei sinänsä lukio tai amis.
Vanhemmilla ihmisillä ei todellakaan ollut mahdollisuutta käydä kouluja kykyjen ja halujen mukaan. Lukio oli ennen peruskoulua enimmäkseen " paremman" väen eli varakkaampien ja sivistyneempien perheiden mahdollisuus.
Tästä iankaikkisuusongelmasta päästäisi eroon, kun ammattilukiosta tulisi normi. Ei olisi erikseen pelkkää lukiota, vaan aina myös ammattitutkinto, johon saisi valita joko lukio- tai amistason yleisaineet.
Ylioppilas-titteli ja -lakki palautettaisi sitten taas takaisin vain niille, joilla on opiskeluoikeus yliopistossa.
Lukio ei ole enää vuosikymmeniin vastannut tarkoitustaan eli ollut aidosti akateemisiin opintoihin valmentava yleissivistävä toisen asteen oppilaitos. Suomen koulutuspolitiikan suurin arvo on ollut tasapäistäminen ja se on tarkoittanut Suomessa nimenomaan sitä, että tasapäistetään lahjakkaat ja älykkäät ja ahkerat nuoret "alaspäin" tavallisen massan ehdoilla, ettei vaan kenellekään tule paha mieli kun muut ovat fiksumpia. Käytännössä se on tarkoittanut, että lukioon on ollut pakko ottaa alle 8,5 ka:n tavisporukkaa, jonka oikea jatko-opintopaikka olisi entinen opistoaste. Kuonaporukka eli se, joka ei selviä ongelmitta peruskoulusta ulos, voisi edelleen mennä ammattikouluun, jossa opetus keskittyy käytännön käden taitoihin ja vastaaviin asioihin, jotka eivät juuri vaadi älyllistä ponnistelua. Lukiolle pitäisi palauttaa sen oikea arvo ja sen pitäisi saada valtuudet kelpuuttaa vain oppilasainesta, jolla todella on resursseja akatemisiin jatko-opintoihin. Yliopistojen aloituspaikkoja pitäisi vähentää reilusti, samalla saataisiin palautettua akateemisille opinnoille niiden oikea arvo ja akateemisen tutkinnon suorittaneille taattaisiin kunnollinen palkkataso vaativien opintojen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Jaa minä en kyllä tunne yhtään välkkyä amista...
Minä yhden: Kirjailija Martin Amis. Mutta kyllähän sen huomaa heti kuka on amis ja kuka on käynyt eliittilukion. Onneksi omassa suvussa ei ole mitään myötähäpeää aiheuttavia amishehkuttajaduunareita
Amis on amis vaikka voissa paistaisi. Seiskaluokkalaisista näkee melkein heti viikon koulunkäynnin jälkeen ja viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhempainkeskustelut on pidetty ja vanhemmat tavattu, kuka on tuleva amis ja kuka fiksumpaa sorttia ja jatkaa lukioon. Valitettavasti. Tyhmyys, laiskuus ja välinpitämätön suhtautuminen yleissivistykseen ja perustaitojen hankkimiseen nyt vaan ovat joidenkin ominaisuuksia eikä siitä pääse mihinkään.
Miten 7,0 keskiarvolla lukioon päässyt, mahdollisesti a-b kirjoittanut ylioppilas, joka ei luultavasti pääse kuin sellaisiin jatko-opintoihin, minne on hakijapula, on fiksumpi kuin 8,5 keskiarvolla amikseen lähtenyt luokkansa priimus amiksessa ja joka jatkaa opintojaan tuosta eteenpäin? Vaikka nämä kävisivät saman amk-tutkinnon, uskon, että jälkimmäinen pärjää työelämässä paremmin ja osaa enemmän.
Minulle taas tämä iänikuinen päteminen jollain oppiarvoilla on takuuvarma pottunokkaisten tavisten tunnusmerkki.
"Mutta meidän tytär/poika on sentään käynyt LUKION! Ajatelkaa!!!!1"
Että ihan lukion, jihuu... Noh, ilo se on pienikin ilo, luulisin.
Minä en edes ymmärrä miksi näitä edes verrataan. Ei oikein kummallekaan: Toinen valmistaa ammattiin ja toinen on opiskelua. Lukion jälkeen vasta mennään ammattiin valmistavaan kouluun. Totta on se että amiksesta valmistuvaa pitäisi juhlia enemmän. Ja tiedoksi että olen itse käynyt lukion. Alunperin ihan siksi sinne menin kun en tiennyt mitä haluan tehdä. Ja hirveästi tein töitä ja stressasin. Joten en hyväksy sitäkään että ylioppilaita pilkataan etteivät ole mitään.
Itse opiskelin amiksessa ihan duunaripuolella. Menestyin koulussa hyvin ja keskiarvo olisi riittänyt lukioon ja oisin siellä pärjännytkin, mutta en kokenut tärkeäksi olla mitenkään korkeasti koulutettu. En tarvitse mitään hienoa ja tuottoisaa työtä. Minulle riittää se, että palkalla selviää hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas tämä iänikuinen päteminen jollain oppiarvoilla on takuuvarma pottunokkaisten tavisten tunnusmerkki.
"Mutta meidän tytär/poika on sentään käynyt LUKION! Ajatelkaa!!!!1"
Että ihan lukion, jihuu... Noh, ilo se on pienikin ilo, luulisin.
Koska kaiken tarvittavan oppii elämänkoulussa?
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes ymmärrä miksi näitä edes verrataan. Ei oikein kummallekaan: Toinen valmistaa ammattiin ja toinen on opiskelua. Lukion jälkeen vasta mennään ammattiin valmistavaan kouluun. Totta on se että amiksesta valmistuvaa pitäisi juhlia enemmän. Ja tiedoksi että olen itse käynyt lukion. Alunperin ihan siksi sinne menin kun en tiennyt mitä haluan tehdä. Ja hirveästi tein töitä ja stressasin. Joten en hyväksy sitäkään että ylioppilaita pilkataan etteivät ole mitään.
Molemmista kouluista voi selvitä läpi rimaa hipoen, vähimpään mahdolliseen tyytyen. Tiedä sitten, tekeekö sellaisilla papereilla mitään. Tai sitten voi opiskella kunnianhimoisesti, tehdä juuri niin paljon ns. ylimääräistä työtä kuin suinkin jaksaa.
Lukio on hyvä käydä jos ei tiedä varmasti peruskoulusta päästyään mitä haluaa tehdä. Lukio antaa 3 vuotta aikaa miettiä mitä rupeaisi tekemään ja opiskelemaan. Ja sitäpaitsi on paljon aloja, jotka ovat kiinni jos lukiota ei ole käyty. Eli suosittelen lukiota epävarmoille tulevaisuutensa suunnittelijoille. Niin tein minäkin aikoinaan. Ja päädyin kuitenkin sitten yliopistoon. Tiedä sitten olisinko pärjännyt jossakin muussakin esim. kauppaoppilaitoksen kautta. Sitä ei tiedä koskaan. Mutta en ole lukiota katunut ja onhan se kiva näin vappuna halutessaan painaa se valkoinen lakki päähänsä.
No kummans ap olet käynyt?