rk-62 sai vaikutteita puolalaisesta rynkystä!

Näin on. Tosin n-liitosta ostettiin heti -60 luvun alussa 20000-30000 rynkkyä. Ensimmäiset rk 62:set jaettiin joukoille 1965.

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Onko toi joku uutinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Ase- kuten muukin teknologia yleensä perustuu aikaisempiin keksintöihin. AK-47:n pointti, kaasumäntälataus, puolestaan perustuu muistaakseni toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen kevyeen konekivääriin.

Vierailija kirjoitti:

Ase- kuten muukin teknologia yleensä perustuu aikaisempiin keksintöihin. AK-47:n pointti, kaasumäntälataus, puolestaan perustuu muistaakseni toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen kevyeen konekivääriin.

Kyllä kaasumäntäinen automaatti perustuu täysin saksalaiseen rynnäkkökivääriin Sturmgewehr 44:iin. Ase tuli käyttöön vasta 1944.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Amerikkaraisilla oli hyvät aseet Vietnamissa ainoa vaan että niillä ei voinut ampua

Vierailija kirjoitti:

Amerikkaraisilla oli hyvät aseet Vietnamissa ainoa vaan että niillä ei voinut ampua

Tuo johtui asetehtaiden järjettömästä lobbauksesta, kuten koko Vietnamin sota ja kaikki muut USAn sen jälkeen käymät sodat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Venäjällä tähtäimien säätö ja tarkkuusammunnan harjoittelu noin ylipäänsä on turhaa ajanhukkaa. Massalla mennään niin kuin aina ennenkin, jos ensimmäinen ja toinen hyökkäysaalto pysäytetään niin aina on kolmas ja neljäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Ei rynkyllä tarvitse osua noin kauas.

Rynkyn pitää toimia luotettavasti paskaisissa olosuhteissa ja sen AK-47 tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Että oikein neuvostoliiton eeppistä metallitekniikkaa ja vielä tarkkuusjyrsintää. Huonot toleranssit tarkoittaa just sitä että osat ei sovi toisiinsa ja toisaalta piipun ja patruunapesän osalta sitä että suomalaisella rynkyllä osuu vielä 300 metristä kun taas kalasnikovilla on enemmän aseyksilöstä kiinni osuuko just sillä mihinkään.

En kyllä huomannut että rk-62 olisi poistunut erityisen nopeasti käytöstä kun meillä oli niitä käytössä vielä 80- luvun lopussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Että oikein neuvostoliiton eeppistä metallitekniikkaa ja vielä tarkkuusjyrsintää. Huonot toleranssit tarkoittaa just sitä että osat ei sovi toisiinsa ja toisaalta piipun ja patruunapesän osalta sitä että suomalaisella rynkyllä osuu vielä 300 metristä kun taas kalasnikovilla on enemmän aseyksilöstä kiinni osuuko just sillä mihinkään.

Itse Kalashnikov ihmetteli rk-62:n laatikon kannen päälle sijoitettua takatähtäintä, että miten tuolla voi osua mihinkään kun heiluuhan se tähtäin siinä. Jotain se kertoo "neuvostoliittolaisen eeppisen metallitekniikan" tasosta.

Voi ei!!!! Vähäx niiqu OMG!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Että oikein neuvostoliiton eeppistä metallitekniikkaa ja vielä tarkkuusjyrsintää. Huonot toleranssit tarkoittaa just sitä että osat ei sovi toisiinsa ja toisaalta piipun ja patruunapesän osalta sitä että suomalaisella rynkyllä osuu vielä 300 metristä kun taas kalasnikovilla on enemmän aseyksilöstä kiinni osuuko just sillä mihinkään.

En kyllä huomannut että rk-62 olisi poistunut erityisen nopeasti käytöstä kun meillä oli niitä käytössä vielä 80- luvun lopussa. 

2000-luvun alussa oli vielä 60-luvun rynkkyjä käytössä.

Minäkin ihmettelin sitä takatähtäintä kun se tuuppaa potkimaan silmän alueelle jos aseesta ei pidä kunnolla kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Että oikein neuvostoliiton eeppistä metallitekniikkaa ja vielä tarkkuusjyrsintää. Huonot toleranssit tarkoittaa just sitä että osat ei sovi toisiinsa ja toisaalta piipun ja patruunapesän osalta sitä että suomalaisella rynkyllä osuu vielä 300 metristä kun taas kalasnikovilla on enemmän aseyksilöstä kiinni osuuko just sillä mihinkään.

Itse Kalashnikov ihmetteli rk-62:n laatikon kannen päälle sijoitettua takatähtäintä, että miten tuolla voi osua mihinkään kun heiluuhan se tähtäin siinä. Jotain se kertoo "neuvostoliittolaisen eeppisen metallitekniikan" tasosta.

Heilui tai ei niin silti sillä aseella osui toisin kuin neuvostoliiton vähän sinnepäin viisivuotissuunnitelman mukaan eeppisestä neuvostometallista sorvatuilla.

Muistaakseni se lootan kansi on yllättävän tiukkaan kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Että oikein neuvostoliiton eeppistä metallitekniikkaa ja vielä tarkkuusjyrsintää. Huonot toleranssit tarkoittaa just sitä että osat ei sovi toisiinsa ja toisaalta piipun ja patruunapesän osalta sitä että suomalaisella rynkyllä osuu vielä 300 metristä kun taas kalasnikovilla on enemmän aseyksilöstä kiinni osuuko just sillä mihinkään.

Itse Kalashnikov ihmetteli rk-62:n laatikon kannen päälle sijoitettua takatähtäintä, että miten tuolla voi osua mihinkään kun heiluuhan se tähtäin siinä. Jotain se kertoo "neuvostoliittolaisen eeppisen metallitekniikan" tasosta.

Heilui tai ei niin silti sillä aseella osui toisin kuin neuvostoliiton vähän sinnepäin viisivuotissuunnitelman mukaan eeppisestä neuvostometallista sorvatuilla.

Muistaakseni se lootan kansi on yllättävän tiukkaan kiinni.

En ota kantaa kun en ole kokeillut rynnäkkökivääriä jossa on etutähtäin. Etkä ole luultavasti muuten sinäkään.

Melkein asella kun aseella osumatarkkuus on enemmän kiinni ampumataidosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ak-47 eli kalasnikovilla ei varmaan sitten ollut mitään tekemistä kummankaan version kanssa?

Hauska fakta: Puolalaiset ja tsekki kalashnikovit olivat laadukkaampia kuin venäläiset.

Totta kai, suomalaisen kalasnikovin erityispiirre oli se, että sillä oikeasti osui 150-300 metrin päästä maaliin. Neuvostoliiton tuotteista todettiin joskus että iso maa, isot toleranssit.

Olet toleranssien suhteen oikeassa, kaiksessa muussa taas väärässä.

Kalasnikov ei ole vahingossa maailman eniten käytetty ase. Se on vaan ylivertainen jos sen suosio johtuisi muusta kuin laadusta, niin miksi joku Lada ei ole nyt maailman yleisin auto.

Suomalaiset rynnäkkökiväärit pärjäävät vain yhdessä asiassa Kalasnikoville, nimittäin tarkoissa toleransseissa. Muuten jo perusrakenteessa on säästelty, RK:n materiaalit eivät ole samalla tasolla, kuin Neuvostoliiton metallitekniikka mahdollisti. Kalasnikov on kestävämpi, Suomessa aseenrunkoa, laatikkoa, tehtiin jopa pellistä prässäämällä. Lopputulos ei kestänyt edes varusmieskäyttöä, mutta oli toki kevyempi ja halvempi kuin yhdestä metallikappaleesta tarkkuusjyrsitty vastaava osa.

Nuo pelllistä prässätyt aseet poistuivat nopeasti palveluskäytöstä. Tolelaranssit eivät vaikuta aseen tarkkuuteen Kalasnikov on minusta RK 62:sta tarkempi. Ainoa vaikutus toleransseilla on, että jos keräät ympäri maailmaa vaikka kymmenen Kalasnikovia ja purat ne sekoitat osat niin ja kokoat uudestaan, niin voi olla että osat eivät sovi täysin kohdalleen. Taas suomalaisista rynkyn osista voi koota aina rynkyn, Neuvostoliitossa osat siis sovitettiin käsipelillä yksitellen jokaiseen rynkkyyn.

Että oikein neuvostoliiton eeppistä metallitekniikkaa ja vielä tarkkuusjyrsintää. Huonot toleranssit tarkoittaa just sitä että osat ei sovi toisiinsa ja toisaalta piipun ja patruunapesän osalta sitä että suomalaisella rynkyllä osuu vielä 300 metristä kun taas kalasnikovilla on enemmän aseyksilöstä kiinni osuuko just sillä mihinkään.

En kyllä huomannut että rk-62 olisi poistunut erityisen nopeasti käytöstä kun meillä oli niitä käytössä vielä 80- luvun lopussa. 

2000-luvun alussa oli vielä 60-luvun rynkkyjä käytössä.

Minäkin ihmettelin sitä takatähtäintä kun se tuuppaa potkimaan silmän alueelle jos aseesta ei pidä kunnolla kiinni.

2010 oli minulla intissä 60-luvun rk aseena. Tähtäin on varmasti laitettu takakanteen sen takia, että tähtäinväliä saadaan kasvatettua. Israelilaisetkin ovat laittaneen omaan ak versioonsa takatähtäimen takakanteen. Eihän ne laukaukset osukaan minnekään, jos ase ei ole kunnolla kiinni näpeissä.