Miksi täällä on niin paljon työhönsä kyllästyneitä sairaanhoitajia?

perheettömänä jaksoi, mutta lapsien myötä kaikki muuttui...Haluan viettää viikonloput, joulut ja muut perheeni kanssa, en töissä.

mutta ei sitäkään paskalla palkalla kauaa jaksa. 1500 jää käteen vaikka olen esimiestehtävissä...

on rankka duuni ja huono palkka. Vain heikot eivät jaksa.

olet vastuussa ihmishengistä ja olet lukenut yo-tutkinnon jälkeen vielä 3½ vuotta ja saat yhtä paskaa palkkaa kuin sairaanhoitaja

teidän työnne, jos te ette jaksa.

että työolosuhteet olisivat niin rankat. On todella kuluttavaa tehdä jatkuvasti töitä alimiehityksellä. Tein sitä liian kauan. Loppujen lopuksi kyllästyin työhöni niin totaalisesti, että oli ihan pakko jättäytyä syrjään. Jäin kotiin lapsen kanssa ja sain lapsia vielä kaksi lisää. En kuuna päivänä voisi kuvitella palaavani siihen oravanpyörään. Onneksi mieheni yritys työllistää minut jatkossa. Edelleen sairaanhoitajan työ on minusta hieno ja antoisa ammatti, mutta nykyiset olosuhteet tekevät työstä nauttimisen mahdottomaksi.

se lopullinen vastuu kaatuu aina lääkärin niskaan.

Millä koulutuksella olet esimiestehtävissä? Mikä on tehtävä?

aina voi ennalta tietää mihin on ryhtymässä. Huono palkka, mahdottomat työolosuhteet, fyysisesti ja psyykkisesti erittäin kuormittava työ. Mietin tarkkaan, palaanko alalle vai en lasten jälkeen vai en.

Vastuu ei todellakaan kaadu aina lääkärin niskaan, vaan hoitajia on tuomittu käräjillä korvauksiin. Hoitajat ovat ammattihenkilöinä vastuussa

omien tehtävien hoidosta. Terveydenhuolto on nykyään tiimityötä.

työolosuhteet olivat vielä inhimilliset. Nyt jäädään iltavuorosta yöksi tai aamusta iltavuoroon.

Olen kypsä ja aion vaihtaa alaa.

Olen ollut " kotiäitinä" vuosia enkä aijo palata enää hoitoalalle, en edes päivätyöhön. Liikaa työtä, liian kiire, liikaa vastuuta asioista joihin ei voi itse vaikuttaa milläänlailla, huono kohtelu asiakkailta sekä kuntapäättäjiltä ja esimiehiltä, palkka surkea epäinhimillisiin työvuoroihin nähden, työlaatu muuttunut huonompaan..... Lapset kuitenkin minulle tärkeämpiä siksi muu ammatti tai työttömänä kotona.(kovat selittelyt miksi en mene/pääse työhön nytkään)

mutta kun on 10 vuotta paiskinut töitä siinä todellisuudessa niin väkisinkin kyynistyy, ei sille voi mitään :(



eikä parikymppisenä vuokralla asuvana sinkkuna osaa ajatella että palkka olisi jotenkin pieni perheellisen asuntovelallisen tarpeisiin. muistan kun sain ekan sh:n palkkani joka oli 8200mk v. 97 ja se oli mielestäni ruhtinaallinen kun olin tottunut kesätöistä saamiini 5000-600mk palkkoihin. ja riittihän se elämiseen silloin loistavasti mutta samaa ei voi sanoa enää.



ja ihmisen suhtautuminen vuorotyöhönkin voi muuttua ajan mittaan. nuorena tykkäsin tehdä öitä+ pitkiä päivä koska silloin sai enemmän vapaapäiviä. olin myös mielelläni töissä joulunpyhät ja pääsiäiset koska niistä sai hyvät rahat. mutta nyt kun on mies+ lapsia niin tottakai haluan viettää heidän kanssaan pyhät niinkuin kaikki muutkin normaalit ihmiset tekee. ja ikäkin tekee tepposet, ei sitä enää jaksa vuorotyötä ollenkaan niin hyvin kuin nuorempana. ja olen sentään vasta 33v, mitenhän asia on 10 tai 20 vuoden kuluttua???



että siinä on ainakin muutama syy miksi sairaanhoitaja kypsähtää työhönsä!

T: entinen sh

Ja se, että asiat on olleet pitkään näin, ei oikeuta niitä jatkumaan samanlaisina, koska tiesivät jo kouluttautuessaan alan huonoista puolista. Törppö ap!

voisi haluta perheenkin.

mutta ei tämä valtava resurssipula. Joutuu niska limassa tekemään monen ihmisen hommat ja tuplavuoroja kun ei ketään saada töihin.