Miten ennen hoidettiin vauvan flunssaa?
Ennen vanhaan, kun ei ollut friidoja ja suolasuihkeita yms nykykonsteja niin miten vauvat pärjäsivät rajun räkätaudin kanssa? Meillä ainakin lapsilla hengitys hankalaa sitkeässä räässä. Miten ennen lapset ylipäätään pysyivät hengissä näitten hankalienperustsutien kanssa?
Kommentit (11)
Höyryhengitys oli suosittua, mutta siinä lapset saivat helposti palovammoja. Onhan se selvä, että höyryävä vesikattila kuumalla hellalla ja vauva on huono yhdistelmä.
Ennen annettiin heroiinia koliikkivauvoille ja varmaan muutenkin kipujen lievitykseen. Eivät sitten itkeneet niin paljon ja nukkuivat paremmin. Kurkkukipuun myös muistaakseni.
Eiköhän tropit olleet muutenkin vähän stydimpiä.
Ehkä myös vastustuskyky on ollut tuolloin parempi, ei ole ollut niin paljon flunssia, kun on alasti kontannut pitkin pihamaata kissan perässä. Hevosen lannassa möyrinyt ja pesulla käytiin vaan kerran viikossa. Toki oli sitten syyliä ja muuta, mut ei ollut niin nöpön nuukaa. Kesäisin ilman kenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Höyryhengitys oli suosittua, mutta siinä lapset saivat helposti palovammoja. Onhan se selvä, että höyryävä vesikattila kuumalla hellalla ja vauva on huono yhdistelmä.
Ei sitä nyt hellalla kuuman kattilan yllä tehty!! Kylpyhuoneessa laskettiin kuumaa vettä.
Sängyn pääty nostettiin ylös ja sängyn alle tai lähistölle höyryävä kattila.
Vietiin märät pyykit kuivumaan vauvan huoneeseen.
Kannettiin vauvaa sylissä, että pysyy pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Sängyn pääty nostettiin ylös ja sängyn alle tai lähistölle höyryävä kattila.
Vietiin märät pyykit kuivumaan vauvan huoneeseen.
Kannettiin vauvaa sylissä, että pysyy pystyssä.
Ei tosiaan vauvaa hellan luona pidelty, vaan laitettiin sängyn päälle joku lakana ja kuuma vesi siihen viereen, sängyn ulkopuolelle. Onhan monenlaisia lääkkeitä ollut ennenkin, ja luonnosta on saatu monenlaista rohtoa.
Lasten ollessa nuhassa, laitettiin pinnasängyn pääpuolen jalkojen alle esim. puhelinluettelot, jotta pää olisi ylempänä.
Raakoja sipuleja halkaistiin, laitettiin vauvan läheisyyteen. Ei niin lähellle että vauva saisi otettua käsiinsä tai vauvan silmiä kirvelisi. Sipuli avasi tukkoisen nenän, ja nykyään sipulista ajatellaan sen tuhoavan bakteereja ilmasta...
Jotkut äidit jopa imaisivat pienen sieraimen tyhjäksi koska ei ollut pikuniistäjiä. Ei siinä tullut mietityksi vaan toimi vauvan koettaessa hengittää suun kautta.
Isommille lapsille annetiin sipulimaitoa kurkkukipuun. No, jos pystyy nielemään , esim. kalakeitto runsaalla sipulilla ajaa saman asian tai siskonmakkarakeitto maitoon ja sipulilla...
Äiti on pitänyt vauvaa sylissään pöydän ääressä, pöydällä höyryävää vettä ja molempien ylä esim. lakana jonka alla ovat. Höyrytys on hyväksi. Äiti voi pitää vauvan kädet suljettuna ettei vauva pääse huitomaan kuuman vden sekaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höyryhengitys oli suosittua, mutta siinä lapset saivat helposti palovammoja. Onhan se selvä, että höyryävä vesikattila kuumalla hellalla ja vauva on huono yhdistelmä.
Ei sitä nyt hellalla kuuman kattilan yllä tehty!! Kylpyhuoneessa laskettiin kuumaa vettä.
Kyllä tehtiin, minulle teki äiti ja näin saman serkulleni. Kaikissa taloissa ei ollut kylppäriä tai sisävessaa, vain ulkosauna, eikä sitä lämmitetty pelkästään vauvan höyryhengitystä varten. Vaarallistahan se oli, mutta luultavasti nopein tapa.
Miksi alapeukku?