synnytyskokemukset

Ei varmaan kenelläkään :)

On. Se, etten ymmärtänyt  pyytää esikoisen kohdalla lyhyempää laitosaikaa toiselle lapselle polikliinistä synnytystä vaan jäin sinne osastolle kökkimään, vaikka siis koen sairaalassa olemisen hyvin epämiellyttävänä. Se pilasi tehokkaasti ne ensipäivät, kun ei saanut nukkua ja toipua kaikessa rauhassa.

Minä taas jotenkin nautin niistä sairaalapäivistä(huom. vain päivistä) kun ei tarvitse miettiä siivoamista tai ruoanlaittoa, saa vain keskittyä vauvaan. Yöt ja illat taas on sairaalassa yhtä helvettiä.

Meillä oli Tyksissä perhehuone esikoisesta, kaksi seuraavaa polikliinisesti. 3/3 positiivista kokemuksia :)

Kyllä jäi monikin asia.. Nyt toista odottaessa aion pyytää lähetteen pelkopolille. En niinkään sen takia, että pelkäisin tulevaa kuollakseni vaan sen takia, että edellisessä synnytyksessä meni niin moni asia pieleen ja kohtelu oli ala-arvoista.

Sulkijalihakset poikki synnytyksessä ja kukaan kätilöistä tai lääkäreistä ei asiaa välilihaa ommellessaan huomannut... Päin v****a hoidettu synnytys muutoinkin.

Jäi vaivaamaan se, etten saanut kivunlievitystä, vaikka sitä pyysin. Eivät uskoneet että tarvitsin ja sittenpä ei enää ehdittykään antamaan. Kysissä.

Sain viimeisimmän synnytyksen jälkeen huonekaverikseni ensisynnyttäjän, joka oli ilmeisesti kätilöiden tuttu. Jokaisen vaipan vaihdatti hoitajilla, yölläkin. Hänellä ei imetys oikein sujunut, joten imetysneuvontaa sai päivällä ja yöllä, kutsui siis hoitajia huoneeseen aina, kun vauva teki jotain. Yöllä olisi mielellään juorunnut hoitajille ja niin tekikin, kolisteli ja paukkoi. Herätti mun vauvan ihan koko ajan. Ja aina kun meni juomaan tai vaihtamaan vauvansa vaattwita yöllä, laittoi täydet valot puolelleen, ikäänkuin ei se yövalo olisi riittänyt, kun nukkui siinä vaipanvaihtopaikan vieressä. Lopuksi antoi joskus aamuyöllä vauvansa kansliaan, että saisi itse nukuttua:)

Annoin synnytyskokemuksesta arvosanan 4 (1-10 asteikolla). Koska paskansin pöydälle, mikä oli helvetin nöyryyttävää, viis siitä että joka toinen paskoo ja kätilö näkee sen x kertaa päivässä. Minä en pasko julkisesti ikinä, ei lohduta kätilön kokemukset. Sattui ja sattui ja sattui, pitääkö sitä kaunistella ja valehdella? Kauhea älämölö tuli huonosta synnytyskokemuksesta, ihan kuin en lainkaan voisi kiintyä tuskaisasti synnytettyyn vauvaan. Esikoisen syntyessä sain peräruiskeen, ei kivunlievitystä mutta kipu oli siedettävää ja pisteitä silloin annoin 7/10. Molempiin lapsiin kiinnyin ihan täysillä.