Kokemuksia OULASKANKAAN pelkopolista?? Saako sektion?

Tällä hetkellä ajatukset on todella sekavat... en tiedä mitä tehdä :( Sektiokin pelottaa!! Mutta niin pelottaa myöskin se jos lapsi taas " jumittuu" ja joudutaan hakemaan imukuppi, ei pelkästään se kipu vaan tietysti myös lapsen puolesta pelkään! Etenkin viimeksi tuntui siltä kuin imukuppi olisi vetänyt sisuskalutkin ulos :(( Ja se irtosi kahdesti... Tuska oli sietämätön. Eikä istukkakaan meinannut irrota millään.

Pahalta tuntuu, ja kun ei ole edes kohtalotovereita, kaikilla ystävilläni synnytykset on olleet ns helppoja ja nopeita.

ap

ensimmäinen on ollut virhetarjonnassa on hyvin suuri todennäköisyys että seuraavatkin ovat?

olin aivan varma että haluan sektion, viimeiseen asti sitä toivoin. Kävin 2 kertaa oulaisissa äitiyspolilla, jossa juttelin 3 eri lääkärin kanssa. Tatjana joku on ainakin selkeästi alatiesynnytyksen kannalla, mutta toiset lääkärit (nimiä en kertakaikkiaan nyt muista) sanoivat ettei sinua voi siihen pakottaa. Mutta keskusteltuamme ja kaikkien hyvien perustelujen jälkeen suostuin käynnistykseen. Minä siis pelkäsin eniten sitä että vauvalle käy jotenkin kuten edellisissäkin on meinannut käydä. Lääkärien kanssa kävimme synnytykset hyvin läpi ja tulimme siihen tulokseen että minulla on ollut vain huonoa tuuria. Käynnistyksen kuitenkin siis halusin rv 39 jottei vauva kasvaisi yhtä isoksi kuin aikaisemmin. (vauva oli nytkin rv 39, 4 kg)Mutta kokemukseni oulaisten henkilökunnasta ovat kuitenkin todella positiivisia!!!!! Synnytykseni meni muuten hyvin, vauva syntyi 3 tunnissa ihan omin avuin=)

Kiitos vastauksestasi!!

En oikein tiedä itsekään mitä tehdä. En sektiotakaan haluaisi mutta en todellakaan enää koskaan halua kokea imukuppia!!!

Pitäisi kai osata päättää mitä haluaa jo ennen kuin sinne menee ja pysyä sitten kannassaan?

Pyrkivätkö puhumaan ympäri siellä? Pelkään niin paljon imukuppia ja yleensäkin synnytystä että ajatuskin itkettää ja ahdistaa, kun en ole vielä saanut kokea sellaista ihanaa synnytystä :(

ap

Ekan kerran kävin kun menin synnytystapa-arvioon rv 37 ja sanoivat että katsotaan 2 viikon päästä uudelleen. Sanoin että sitten en enää tule, on liian myöhäistä päättää mitä tehdään. Sainkin sitten toisen ajan aikaisemmin.



Minä olin myös aivan sekaisin mitä haluan, enemmän olin sektion kannalla, mutta en kuitenkan täysin, sanoinkin siellä että jos huutaisin ja märisisin tässä niin saisin sen sektion ihan varmasti. Ja he myötäilivät. En kuitenkaan pelännyt synnytystä sitten niin paljon. Että jos todella haluat sen sektion niin huuda ja märise ja vaadi!!! Ja pysy kannassasi!!



Todellakin tyttö syntyi omin avuin, mutta kyllä se niin saakelin kipeää kävi, että seuraavasta synnytyksestä, jos sellainen vielä tulee, en todellakaan tiedä!

Kova pehmytkudosvastus. En vaan ole saanut lapsia ponnistettua ulos vaikka kuinka olen pinnistänyt ja ponnistanut niin paljon kuin ikinä olen pystynyt!

ap

kaksi aikaisempaa lasta ovat myös tulleet pää vinossa, joten se on tehnyt ponnistamisen vakeaksi. Molemmilla ovat myös sydänäänet heikentyneet että imukuppiin on jouduttu päätymään. Jostain olen kuullut että jos ensimmäinen on ollut virhetarjonnassa on hyvin suuri todennäköisyys että seuraavatkin ovat. Tämä pätee minun kohdallani. Mutta kuin ihmeen kaupalla kuopus tuli ilman imukuppia, liekö raju käynnistäminen auttanut asiaa.



Mutta käy puhumassa tuntemuksistasi ja ole päättäväinen mitä ikinä päätätkin! Miltä sinusta tällä hetkellä tuntuu?

Vierailija:

M. H on nimikirjaimet.

Ja sektiosta sanoi heti että pitää olla lääketieteellinen syy että sen saa. Itselleni jäi hänestä tosi tympeä " kuva" .

ap

M. H on nimikirjaimet.

Siellä on yks niin ärsyttävä kätilö. Käsittääkseni lapseton?

Tosi vastaan kaikkea puudutteita. Niinkauan on erittäin ystävällinen kun pyytää epiduraalin tai muun. Sen jälkeen vähän niinku möksähtäs.

Vierailija:

Siellä on yks niin ärsyttävä kätilö. Käsittääkseni lapseton?

Tosi vastaan kaikkea puudutteita. Niinkauan on erittäin ystävällinen kun pyytää epiduraalin tai muun. Sen jälkeen vähän niinku möksähtäs.

ap