Stressin vuoksi olen revähtänyt kiroilemaan ihan liikaa, ruma tapa

Stressi ei kuulemma ole selitys millekkään. Näin sanoi eräs entinen ystäväni.. T. Olen polttanut paljon siltoja.

Kirosanasta päivä herkku-/karkki-/tupakkalakkoa tai mihin nyt onkaan pientä riippuvuutta. Tai esim. 10 vatsaa/punnerrusta/30sek vatsalankkua.

Jokaisesta kiroilemattomasta päivästä tai päivistä, jolloin esim. max 5 kirosanaa, voit syödä karkkia/suklaata tai ostaa jotain kivaa tms. Pidemmistä ajoista saa sitten kasvohoidon tms.

Nämähän periaatteessa toimivat siis terveellisyysbuustina ja joku voi varmaan soveltaa laihdutukseenkin.

Mua myös ällöttää mun oma kiroilu, olen sen valitettavasti oppinut lapsuudenkodistani, eikä kyllä millään tapaa sovi enää ainakaan yliopisto-opiskelijan (tai muunkaan) suuhun. Ehkä voisin ottaa näistä vinkeistä itsellenikin jonkun käyttöön. :D

Tässä mitkään kannustimet taida auttaa, mä nyt vaan päätän että alkaen huomisesta en enää kiroile. Kyllä stressi on selitys aika monellekin asialle, kun ihmisiä tässä vaan ollaan, mä ainakin olen. Konetta ei hetkauttaisi niinkään suuntaan tai toiseen. ap

Kiroilulakkoni piti tänä aamuna noin kolme minuuttia, aikeeni olivat kuitenkin hyvät. Siinä vaiheessa, ihan vasta herättyäni kunnolla iski jo eka ketutuksen aihe tajuntaani jymähtämällä, päivän tulevia ärsyttäviä asioita ja siitä se sitten lähti. Toivotonta! Täytyy varmaankin odotella tyynempiä ajanjaksoja ja säätää vasta sitten itseään jälleen kohti hienokäytöksistä naista. :'D

ap