Lue keskustelun säännöt.
Miksi kakaraoita pitää raahata luennoille ja seminaareihin??
09.02.2016 |
Jotenkin luulin, että yliopistolla vois keskittyä olennaiseen, vaan ei. Jopa harjoitustunneille tuodaan lapsia ja sitten ihmetellään, kun ei oikein voikaan osallistua. Ja kyllä tuo häiritsee kaikkia, vaikka lapsi sinällään olisi melko hiljainenkin. Ryhmätehtävistä lähdetään vaippaa vaihtamaan jne. Sitten vielä oletus tuntuu olevan, että kaikkien pitäisi ihastella noita ipanoita, mutta ei mua vieraitten ihmisten vieras jälkikasvu kiinnosta. Varsinkaan tuossa kontekstissa.
Anteeksi, olen melko kypsä tilanteeseen. Enkä ole lastenvihaaja (itselläkin on lapsia, mutta en ole synnäriltä, enkä edes hoitovapailta tuollaisiin tilanteisiin niitä raahannut).
Kiitos.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä lasten hassuttelu on hyvä jäänmurtaja ja piriste tälläisiin tilaisuuksiin. En opiskele mutta jos opiskelisin, voisin nähdä itseni tuovan lapset mukaan.
Joo kyllä huomaa, ettet opiskele. Siellä katsos on tarkoitus erinäisin keinoin mm. omaksua tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja minun lapseni!
Muita ihmisiä sitten ei voikaan enää ottaa huomioon kun pää on täynnä paskavaippaa ja kaurapuuroa!
Juu ja en ole lasten vihaaja ja itselläni on 2 lasta mutta en raahaa heitä mukanani joka paikkaan.
Minä olen kerran ollut seminaarissa jossa yhdellä isällä oli mukanaan noin 5-vuotias tyttärensä. Lapsi katseli pädiä kuulokkeilla eikä hänestä ollut mitään haitta kellekään, olemassaoloaan kukaan tuskin huomasi.
Nämä on näitä mammoja, jotka ei aikanaan ole huolehtineet ehkäisystä ja sitten innostutaan uudelleen opiskelusta, kakara tietenkin mukaan. Itsekeskeisiä persläpejä.
Onneksi valmistuin jo niinä aikoina, kun lapset eivät kuuluneet opiskelupaikoille, eivät edes kanttiinin puolelle muuten kuin poikkeustapauksissa. Aniharva ilkeää tuoda lapsensa töihin, miksi sitten luennolle pitää sen kanssa työntyä? Siksikö, että opiskelu on "ilmaista"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kerran ollut seminaarissa jossa yhdellä isällä oli mukanaan noin 5-vuotias tyttärensä. Lapsi katseli pädiä kuulokkeilla eikä hänestä ollut mitään haitta kellekään, olemassaoloaan kukaan tuskin huomasi.
Heh. heh. Joko tosiaan opiskelusi rajoittuu tuohon yhteen seminaariin tai sitten et vain halua ymmärtää, mistä tässä avauksessa on kyse.
Aika kinkkistä... tietenkin joskus on varmasti ihan ainoa vaihtoehto ottaa se lapsi mukaan luennolle/seminaariin, mutta kyllä sen pitäisi olla ihan viimeinen vaihtoehto. Mutta raivoamista siitä, että lapsi ei varsinaisesti häiritse luentoa, mutta kuitenkin häiritsee, en käsitä. Jos lapsi on siellä luennolla hiljaa, sitten pitää vain tyytyä, että se on siellä. Jos taas häiritsee, vanhemman pitää kyllä ehdottomasti poistua. Luennolla joutuu kestämään aikuistenkin ihmisten aiheuttamia häiriöitä, kuiskimista, myöhästelyä, kesken luennon poistumista, hajuja - ihan oikeasti, oon joutunut haistelemaan yliopiston luennoilla niin kusen-, hien kuin yleisen likaisuudenkin hajuisia ihmisiä.
-
Mutta tosiaan, lasten tuomista luennoille ei pitäisi kyllä ottaa tavaksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika kinkkistä... tietenkin joskus on varmasti ihan ainoa vaihtoehto ottaa se lapsi mukaan luennolle/seminaariin, mutta kyllä sen pitäisi olla ihan viimeinen vaihtoehto. Mutta raivoamista siitä, että lapsi ei varsinaisesti häiritse luentoa, mutta kuitenkin häiritsee, en käsitä. Jos lapsi on siellä luennolla hiljaa, sitten pitää vain tyytyä, että se on siellä. Jos taas häiritsee, vanhemman pitää kyllä ehdottomasti poistua. Luennolla joutuu kestämään aikuistenkin ihmisten aiheuttamia häiriöitä, kuiskimista, myöhästelyä, kesken luennon poistumista, hajuja - ihan oikeasti, oon joutunut haistelemaan yliopiston luennoilla niin kusen-, hien kuin yleisen likaisuudenkin hajuisia ihmisiä.
-
Mutta tosiaan, lasten tuomista luennoille ei pitäisi kyllä ottaa tavaksi.
Ap
En siis ole ap - anteeksi!
Itse sanoisin asiasta ihan ääneen kaikkien edessä. Välttämättä minun auktoriteettini ei saa vanhempaa jättämään lasta kotiin, mutta ainakin olen tehnyt tilanteelle voitavani. Ja sitten kun (näin käy oikeasti AINA kun otan jonkun asian esille) luennot on jo ohi, ja muut tulevat supattamaan minulle että hyvä kun sanoit, itse en uskaltanut... niin sanon että seuraavalla kerralla oletan että SINÄ hoidat asian, minähän olen jo tehnyt oman osuuteni.
Todella paskamaista että osa meistä joutuu maksamaan lapsille hoidot yms. ja osa sitten keplottelee ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu vähän, minkä ikäinen lapsi ja millaisessa tilanteessa. Jos lapsi vaatii kovin paljon huomiota ja hoivaa, ja tilaisuus itsessään vaatii paljon keskittymistä ja ripeää toimintaa, tuollaiset tilaisuudet eivät kyllä ole todellakaan oikea paikka.
Minua häiritsee opiskellessa aika paljon ylimääräinen hälinä. Eikä tarvitse olla edes lapsi! En vieläkään ymmärrä, miten voi aikuisille ihmisille olla niin vaikeaa istua hiljaa kuuntelemassa luentoa edes vartin verran. Joskus on tehnyt mieli lähteä luennolta kesken kaiken pois siksi, että huomio herpaantuu koko ajan opiskelijoihin, joiden on ilman muuta pakko kalkattaa ne uusimmat juorut ja vielä nauraa äänekkäästi päälle luennoitsijan oman äänen yli. Että kyllä ne vanhemmatkin osaavat.
Kaikilla ei hoitoapua löydy. Onko se jokin yllätys? Luultavasti suurin osa noista vanhemmista haluaisi itsekin opiskella ilman lasten läsnäoloa, mutta minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei hoitoapua löydy. Onko se jokin yllätys? Luultavasti suurin osa noista vanhemmista haluaisi itsekin opiskella ilman lasten läsnäoloa, mutta minkäs teet.
Ootko kuullu päivähoidosta?
Minulla oli aikoinaan 3 kk ikäiset kaksoset mukana luennoilla. Heistä oli vaivaa vain niille ihmisille, jotka halusivat istua siellä takarivissä oven vieressä ja minä ikävä ihminen olinkin vallannut kokonaista 3 tuolia. Lapset nukkui, minä opiskelin ja myöhemmin kumpikin heistä kirjoitti laudaturin historiasta. Luentosarja sattui käsittelemään historiallisia ja filosofisia perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika kinkkistä... tietenkin joskus on varmasti ihan ainoa vaihtoehto ottaa se lapsi mukaan luennolle/seminaariin, mutta kyllä sen pitäisi olla ihan viimeinen vaihtoehto. Mutta raivoamista siitä, että lapsi ei varsinaisesti häiritse luentoa, mutta kuitenkin häiritsee, en käsitä. Jos lapsi on siellä luennolla hiljaa, sitten pitää vain tyytyä, että se on siellä. Jos taas häiritsee, vanhemman pitää kyllä ehdottomasti poistua. Luennolla joutuu kestämään aikuistenkin ihmisten aiheuttamia häiriöitä, kuiskimista, myöhästelyä, kesken luennon poistumista, hajuja - ihan oikeasti, oon joutunut haistelemaan yliopiston luennoilla niin kusen-, hien kuin yleisen likaisuudenkin hajuisia ihmisiä.
-
Mutta tosiaan, lasten tuomista luennoille ei pitäisi kyllä ottaa tavaksi.
Ap
Totta, ja itse asiassa niissä aikuisissa usein on enemmän kestämistä. Jatkuvaa myöhästelyä, paikalle äänekkäästi kolistelemista ja kesken kaiken yhtä äänekkäästi poistumista, jatkuvaa hälinänpitoa... ja pahimpana minä olen kokenut opiskelijat, joilla on syystä tai toisesta tarve keskeyttää luento tai vastaava tilaisuus tämän tästä tiedustellakseen jotakin aiheen kannalta tosi epäolennaista (siis sellaisia kysymyksiä, jotka eivät liity aiheeseen ja jotka pikemminkin viivästyttävät aiheen käsittelyä, kuin syventävät sitä).
... Jos kohta olisin kyllä ihmeissäni, että olenko minä edes opiskelutilaisuudessa, jos tämän lisäksi paikalla vielä olisi itkeviä tai temmeltäviä pikkulapsia.
Imeväisen ymmärrän, jos itsestä riippumattomista syistä on vaikka valmistuminen yhdestä kurssista kiinni, joka nyt satutaan järjestämään vain lasketun ajan jälkeen. Yms. Niin, että rutistaa sen yhden kurssin pois, valmistuu, ja sitten ei palaa enää kouluun. Mutta muissa tapauksissa olisivat vanhempainvapaalla sen vuoden ja palaisivat sitten kursseille, kun lapsen saa laittaa hoitoon. Hoitoaikaa voi kuitenkin sopia ja olla osittaisella hoitorahalla jos se on rahoista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Imeväisen ymmärrän, jos itsestä riippumattomista syistä on vaikka valmistuminen yhdestä kurssista kiinni, joka nyt satutaan järjestämään vain lasketun ajan jälkeen. Yms. Niin, että rutistaa sen yhden kurssin pois, valmistuu, ja sitten ei palaa enää kouluun. Mutta muissa tapauksissa olisivat vanhempainvapaalla sen vuoden ja palaisivat sitten kursseille, kun lapsen saa laittaa hoitoon. Hoitoaikaa voi kuitenkin sopia ja olla osittaisella hoitorahalla jos se on rahoista kiinni.
Aivan. Mutta jos/kun kyse on täysipäiväisestä opiskelusta.
Jotain esittämistä tuo lienee: minä ja mun lapsi.
Ai kamala... En ole onneksi ikina tormannyt moiseen. Ulkomailla opiskellessa (kokemusta nyt kolmesta eri yliopistosta) olen vain nahnyt lasten tuomisen kiellettya. Ei lasten paikka ole luennolla! Haloo nyt!
En kyllä lainkaan ymmärrä, miten ketään voi häiritä luennolla mukana oleva vauva tai lapsi, joka on hiljaa ja jonka huomaa vain, jos sattuu hänet näkemään? Jos lapsesta on häiriötä, eli meluaa, juoksee salissa tms., vanhempi on heti velvollinen viemään itsensä ja lapsensa pois tilasta. Kuulostaa siltä, että jotkut haluavat tahallaan vetää hernettä nenään. Onko se kateutta, että joku pystyy/jaksaa opiskella samaan aikaan, kun hoitaa jälkikasvuaan? Kateutta, että jollakin on lapsia? Kateutta, että ei itse jaksanut muuta kuin röhnöttää kotonaan lastensa kanssa tai vei muksunsa hoitoon heti ulkopuolisille, kun vain ikinä pystyi?
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lainkaan ymmärrä, miten ketään voi häiritä luennolla mukana oleva vauva tai lapsi, joka on hiljaa ja jonka huomaa vain, jos sattuu hänet näkemään? Jos lapsesta on häiriötä, eli meluaa, juoksee salissa tms., vanhempi on heti velvollinen viemään itsensä ja lapsensa pois tilasta. Kuulostaa siltä, että jotkut haluavat tahallaan vetää hernettä nenään. Onko se kateutta, että joku pystyy/jaksaa opiskella samaan aikaan, kun hoitaa jälkikasvuaan? Kateutta, että jollakin on lapsia? Kateutta, että ei itse jaksanut muuta kuin röhnöttää kotonaan lastensa kanssa tai vei muksunsa hoitoon heti ulkopuolisille, kun vain ikinä pystyi?
Luulenpa, että aloituksen pointti tiivistyy juuri siihen, että se lapsi ei ole näkymätön, vaan pitää meteliä ja vie vanhempansa huomion toisaalle, kun sen huomion pitäisi olla opiskellessa vaikka yhteisessä ryhmätehtävässä. Kateuden sijasta kyseessä on turhautuminen, kun hommat eivät etene ja oma keskittyminen herpaantuu. :)
Minua itseäni ei ole lapset juuri luennoilla häirinneet.
Mun mielestä lasten hassuttelu on hyvä jäänmurtaja ja piriste tälläisiin tilaisuuksiin. En opiskele mutta jos opiskelisin, voisin nähdä itseni tuovan lapset mukaan.