Lue keskustelun säännöt.
Kuinka nopeasti kuolee nestehukkaan? Onko se kivuliasta?
Kommentit (20)
Menee siinä monta päivää. Varmaan suht ikävän tuntuista, limakalvot kuivuu jne ja tietysti janon tunne, mutta tuskin mitään selkeää kipua.
Mutäs teet tällä tiedolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 3 päivää. On hyvin epämiellyttävää ja kivuliasta.
Enpä usko että se mukavaakaan on. Esim. edesmennyt rakas isoäitini oli pitkään hoidettavana terveyskeskuksessa vuodeosastolla, kunnes elintoiminnot vain lopulta hiipuivat. Tyypillistä tällaisissa tilanteissa ainakin vanhuksilla on, että nieleminen ei lopulta enää onnistu, vaikka itse vielä haluaisikin. Mumminikin oli viimeiset kolmisen vuorokautta juomatta (ja tietysti myös syömättä), sai onneksi kipulääkitystä suoraan suoneen, mutta viimeiset sanat jotka vielä pystyi sanomaan, olivat "Vettä." :(
Eiköhän siinäkin mene taju jo paljon ennen kuin henki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kait riippuu, millaisissa olosuhteissa ollaan. Jossain Saharan aavikolla kuolema tulee varmasti nopeammin kuin vaikka jossain erämaassa.
Siis kyllähän siinä tulee pää todella kipeäksi ja pahoinvointia, kuvotusta. Kun munuaiset alkaa pettää, siitä tulee vatsakipua. On siis kivuliasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siinäkin mene taju jo paljon ennen kuin henki
Menee taju ennen kun kuolet, mutta ei ennen kuin ehdit kärsiä.
Nyt on mennyt kolme päivää tai ehkä noin 75h ilman vettä tai ravintoa. Pää on vain pikkuisen kipeä, suussa tuntuu ikävän kuivalta, silmät on punaiset ja paino on pudonnut 48 kilosta 44 kiloon. Makoilen vain sängyllä ja välillä torkahdan. Nukun myös pitkiä yöunia, jopa kellon ympäri. Heikottaa jos nousen ylös, jopa suihkussa jouduin istumaan kun aamulla kävin. Himoitsen jääkylmää vesilasillista, muttei ole nälkä ollenkaan. Muuten tuntuu ihan normaalilta. Kuinka kauan tässä nyt menee vielä?! En jaksaisi odottaa enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Nyt on mennyt kolme päivää tai ehkä noin 75h ilman vettä tai ravintoa. Pää on vain pikkuisen kipeä, suussa tuntuu ikävän kuivalta, silmät on punaiset ja paino on pudonnut 48 kilosta 44 kiloon. Makoilen vain sängyllä ja välillä torkahdan. Nukun myös pitkiä yöunia, jopa kellon ympäri. Heikottaa jos nousen ylös, jopa suihkussa jouduin istumaan kun aamulla kävin. Himoitsen jääkylmää vesilasillista, muttei ole nälkä ollenkaan. Muuten tuntuu ihan normaalilta. Kuinka kauan tässä nyt menee vielä?! En jaksaisi odottaa enempää.
Vaurioitat munuaisiasi tuolla pelleilyllä. Heti juomaan...
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nyt on mennyt kolme päivää tai ehkä noin 75h ilman vettä tai ravintoa. Pää on vain pikkuisen kipeä, suussa tuntuu ikävän kuivalta, silmät on punaiset ja paino on pudonnut 48 kilosta 44 kiloon. Makoilen vain sängyllä ja välillä torkahdan. Nukun myös pitkiä yöunia, jopa kellon ympäri. Heikottaa jos nousen ylös, jopa suihkussa jouduin istumaan kun aamulla kävin. Himoitsen jääkylmää vesilasillista, muttei ole nälkä ollenkaan. Muuten tuntuu ihan normaalilta. Kuinka kauan tässä nyt menee vielä?! En jaksaisi odottaa enempää.
Vaurioitat munuaisiasi tuolla pelleilyllä. Heti juomaan...
Se kai tässä se pointti onkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Menee siinä monta päivää. Varmaan suht ikävän tuntuista, limakalvot kuivuu jne ja tietysti janon tunne, mutta tuskin mitään selkeää kipua.
Mutäs teet tällä tiedolla?
Ehkä hän ajattelee gazalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lopeta pelleily tai soita ambulanssi
Vierailija wrote:
Nyt on mennyt kolme päivää tai ehkä noin 75h ilman vettä tai ravintoa. Pää on vain pikkuisen kipeä, suussa tuntuu ikävän kuivalta, silmät on punaiset ja paino on pudonnut 48 kilosta 44 kiloon. Makoilen vain sängyllä ja välillä torkahdan. Nukun myös pitkiä yöunia, jopa kellon ympäri. Heikottaa jos nousen ylös, jopa suihkussa jouduin istumaan kun aamulla kävin. Himoitsen jääkylmää vesilasillista, muttei ole nälkä ollenkaan. Muuten tuntuu ihan normaalilta. Kuinka kauan tässä nyt menee vielä?! En jaksaisi odottaa enempää.
Yritä tehdä jokin muutos elämässä, jos elämässä on vaikeaa. Et todella kuitenkaan halua kuolla.
Soita 112. Siellä neuvovat. Jokainen uusi päivä on uusi mahdollisuus.
Äitini, joka oli lääkäri, eli lähes satavuotiaaksi. Kun elämä kävi aivan liian hankalaksi ja tuskalliseksi, hän hyvästeli meidät lapset lapsenlapsenlapset, lopetti juomisen ja kielsi nesteen antamisen. Armollinen kuolema tuli hauraalle vanhukselle muutamassa vuorokaudessa. Kipulääkitystä, aika tehotonta, jatkettiin loppuun asti. Hän vain päätti että nyt riittää.
Mitä suunnittelet?