sektion kokeneet: vähätelläänkö teidän synnytystä?

Olen tosin kokenut molemmat tavat synnyttää, joten ihan turha mulle alkaa.. ;)

Mulle tehty suunniteltu sektio ja kyllähän se fakta on, etten todellakaan tiedä todellisesta synnyttämisestä yhtään mitään. Haavakin parani nopeammin kuin monen ensi alatiesynnyttäjän repeämät. En todellakaan häpeile sektiota (lapsi jalat edellä tulossa), mutta helpollahan pääsin - näin se vain on.

Ei onneksi, kyllä antaisin takaisin samalla mitalla ;-)

En ole kokenut synnytystä, en ymmärrä mistä muut äidit puhuvat kun he puhuvat synnytysjutuista. Ajattelin, että sektiosta toipuisi jotenkin paremmin ja olisi " paikat entisellään" , mutta alapää löystyi jo raskausaikana ja mahassa on karmea pussukka, jota ei muilla mammoilla kyllä näy olevan. Nyt alkaa tuntua, että olikohan se " pelkokaan" minun kohdallani oikeaa synnytyspelkoa, vai pelkkää rupsahtamisen pelkoa. Ei siihen ainakaan sektio auttanut.

toinen on leikattu ja toinen syntynyt alakautta. esikoisen sektion jälkeen tuttuni sanoi että jos alatiesynnytys on kuin maratonin juoksis ni sä oot sitte juossu niinkuin puolimaratonin. nyt molemmat kokeneena sanon että alatiesynnytys on se puolimaratoni ja sektio maratoni! sen verran kipeämpi oli sektio. mulla loppui jopa puudutus aine kesken ompelun! tiedän ettei kaikki mee samallalailla mutta omalla kohdallani koen näin. sitte kun nuorempi syntyi alakautta kysyttiin että no miltä nyt tuntui oikeasti synnyttää?? ei siinä ainakaan ns. vasten tahtoaan sektioon joutuneen mieli parane! esikoinen leikattiin painoarvion takia ja olikin lopulta arvioitua pienempi. harmitti vähän kun olis tullutkin alakautta (kenties) mutta parempi vara kuin vahinko.

Jos sulla ap oli suunniteltu sektio, niin eihän se ole synnytys vaan leikkaus. Kai se on kaikille selvää. Siihen liittyy paljon muita vaivoja, haavakipu sun muut, eli ei sekään mikään helppo juttu ole eikä sinänsä vähättelyn arvoinen asia.



MUTTA. Suuri osa sektion kokeineista on joutunut synnyttämään melkein loppuun asti, kuten esim. minä. Ja silloin kyllä vituttais jos joku tulis aukomaan päätään mun synnyttämättömyydestä. Minä ponnistin yli 2,5 h. Että ei kyllä kenelläkään vartin ponnistaneella ole varaa tulla mussuttamaan.

Ekan synnytin alakautta ja niistä repeämistä toipuessa menikin tosi piiitkään. Kyllä tiesi synnyttäneensä.

Toinen leikattiin ja kyllähän se oli paljon helpompaa. Kuin ei olisi edes synnyttänyt, kun alapää oli kunnossa eikä ollut kipuja. Toivuinkin nopeasti.

Minusta on ihan oikein, jos sektiota ei pidetä synnytyksenä, koska eihän se sitä ole!

Itse vajaa vuorokausi synnyttännenä, mutta sektioon päätyneenä on mulle ihan turha kenenkään tulla ryttyilee mistään puolimaratoneista.

Ensimmäiseni tuli sektiolla (perätila), kaksi seuraavaa normaalisti ja luomuna (kipulääkitystä ei ehditty laittaa) ja yksikään ei ole vähätellyt sektiota! En tiedä sitten onko se minusta vai tuttavistani kiinni, ettei asiaa ole mitenkään vähätelty, mutta kaikki tuttavani kyllä tietävät ettei minulle kannata tuollaisia kommentteja tulla ikinä sanomaan ja tuttavilleni tuollaiset jutut eivät ole mitenkään niitä asioista tärkeimpiä.

Minulle on aivan yksi ja sama millä tyylillä kukin on tähän maailmaan saapunut/saatettu ja ihmettelisin todella, mikäli joku minunkaan synnytyskertomukseni nostaisi jotenkin erityiseen tarkasteluun, negatiivisessa valossa varsinkaan. Mitä se kenellekään kuuluu ja miten se kenenkään napaa kaihertaisi?



Kas kun ei keskustella siitä, miten lapsi saa ' oikeaoppisesti' alkunsa - saunassa, sängyssä vai sohvalla - ja millä tyylillä...



*gsus*