Lue keskustelun säännöt.
Lähes joka päivä ahdistun työssäni.
11.01.2016 |
En ole minkään arvoinen. En osaa mitään, en muista mitään, olen varmasti äärimmäisen tyhmä. En jaksa enää vastata yhteenkään valitukseen. Mun unelmani työelämästä on täysin romuttuneet. Kiitos.
Kommentit (11)
Ihan samoja tuntemuksia ollut itselläni jo vuosia. Sairastuinkin sitten masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavissa kolme henkilöä jolla samanlaisia tuntemuksia. Kyllä on nykyään työelämä vaativaa.Kaikkensa yrittää ja käteen ei jää edes kiitosta. Yritä siinä sitten olla tuottava ja innokas. Kaikki mehut imetään ja se oli siinä.
Kyllä. Arvostus on pakkasen puolella ja silti pitäis päivästä toiseen tehdä hymy perssiissä asti työtä, olla toisten sylkykuppina ja kaikin puolin ylenkatsottavana. On se niin ihanaa.
Onneksi olkoon, olen kateellinen, itse ahdistun jokaikinen päivä:(
Samat tunnelmat täällä. Olen ollut vuoden työpaikassa ja olen perus-optimistinen ihminen. Alkuun jaksoin yrittää olla positiivinen, olla välittämättä työpaikan ongelmista.. Ei onnistu enää. Joka maanantai ihan mieletön tsemppaus, että selviän töihin ihmisen näköisenä. Työmatkalla radiosta tuleva musiikki itkettää, jos koen mitään ilontunteita, sillä olen niin saatanan surullinen omasta puolestani että olen tässä tilanteessa. Taloudellisesti työnlopettaminen ei ole vaihtoehto, kesällä olen vaihtamassa paikkakuntaa ja aion irtisanoutua. Siihen mennessä on säästettävä rahaa ja yritettävä saada uusi työ. Ongelmia töissä: epäpätevät esimiehet, ei mitään ohjausta, olen ihan oman onneni nojassa, hyvästä työstä tai oma-aloitteesudesta ei saa kiitosta, työpaikkakiusaamista (ei onneksi minun, mutta koko työyhteisö kärsii), fyysiset olosuhteet töissä huonot ja epäasialliset, esimies kyttää alaistensa sairauslomia ja on rahankiiltosilmissä koko ajan, ei ole asianmukaisia työvälineitä asiakkaita kohdellaan eriarvoisesti ja siihen on itse suostuttava vaikka se on väärin, työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, olen joutunut todistamaan lahjontaa, uhkailua työehtosopimusasioissa.. osaamiselle ei anneta arvoa.. tänään taas esimies pyysi täydentämään tilauslistoja, tein työtä 45 min jonka jälkeen huomaan että esimies oli laittanut tilaukset jo eteenpäin, keskeneräisinä ja virheellisinä, sen jälkeen kun pyysi minua tekemään työn. Turhaa työtä tuli taas tehtyä. Tätä tapahtuu koko ajan. Eikä esimies välitä virheistä, eikä ole ketään kelle valittaa kun ylempi esimies yhtä epäpätevä.
Ap , älä moiti itseäsi. Mitä tahansa teetkin niin koita säilyttää se ajatus, että et sinä ole kelvoton tai huono! Itseäni pelottaa, että ajatukset mitä jaoit on minun ahdistuksen seuraava aste.mulla on myös fyysisiä oireita, huonovointisuutta,sydämen sykytystä, unettomuutta, vatsavaivoja, joka ilta ahdistaa paitsi perjantaisin, kun viikonloppu alkaa. Jo lauantai iltana ahdistun siitä, että maanantaina on mentävä töihin. Ahdistaa myös se etten itse jaksa olla enää iloinen ja positiivinen niille kivoille työkavereillekaan. Yritän, mutta olen niin kyllästynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työpaikka on noin karsea, niin älkää antako sille täyttä panostanne. Tehkää työ vain niin, että ette saa potkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheaa kuinka työntekijöistä otetaan kaikki irti.Ketä tämä palvelee? Laaditaan strtegioita ja kaavioita kukaan ei seuraa toimiiko ne.
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa kuinka työntekijöistä otetaan kaikki irti.Ketä tämä palvelee? Laaditaan strtegioita ja kaavioita kukaan ei seuraa toimiiko ne.
Hyvät lajitoverit, muistakaa että nämä valitukset ovat vain "toisen osapuolen". Minulla on kokemusta ainakin 13 työnantajasta, enkä voi moittia heistä ainuttakaan. Siitä saa mitä tilaa, näin on lähes aina mutta poikkeusvarauma toki silti olemassa. Tsemppiä silti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos työpaikka on noin karsea, niin älkää antako sille täyttä panostanne. Tehkää työ vain niin, että ette saa potkuja.
Tätä mä yritän toteuttaa itse ainakin. Harmittaa vaan, kun tietää että potentiaalia mussa olisi enempään. Eniten harmittaa että vaihdoin toisesta työpaikasta tähän, palkan vuoksi, mutta nyt harmittaa. Mieluummin vanha kiva työ ja pienempi palkka. En tee palkalla mitään kun en töiden jälkeen jaksa tehdä mitään. -6
Ja miten sinisilmäinen ja kirkasotsainen sitä olikaan. Oikeastaan aika nopeasti vietiin luulot pois. Virheiden etsintää, protestanttista keskitietä ja alaspoljentaa vaan. Tätäkö tämä elämä tulee olemaan?