Miten reagoisit, jos lapsesi ilmoittaisi haluavansa isona perhepäivähoitajaksi?

Sanoisin, että mieti vielä.

Voi hyvänen aika. Kaikkiin lasten juttuihin hymyilen ja sanon että sepä mukavaa. Nuo toiveammatit kuule vaihtuu vielä moneen kertaan.

Ihmettelisin kovasti, ja yrittäisin varmaan puhua järkeä. Tyttäreni ei nimittäin pidä ollenkaan lapsista.

"Hyvä juttu, kulta. :) Mitä haluat ruuaksi?"

Jos haluaa puh:ksi sitten vielä kun on ajankohtaista niin hienoa hälle. Hyviä sellaisia tarvitaan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Kaikkiin lasten juttuihin hymyilen ja sanon että sepä mukavaa. Nuo toiveammatit kuule vaihtuu vielä moneen kertaan.

Meilläkin näin. Tietysti eri asia 6v. kuin 16v. Isomman kanssa keskustelisin tarkemmin alavalinnasta.

Kannustaisin, kuten kaikessa valinnoissaan muutenkin, vaikka itse valitsisinkin toisin. Tekevät hienoa, vaativaa ja ajoittain varsin raskasta työtä!

No mitäpä se mulle kuuluu, jokainen päättäkööt itse mitä haluaa isona tehdä. Toki jos multa varta vasten kysyisi mielipidettä niin toivoisin että miettisi josko kouluttaisi itseään ja hankkisi ammatin jossa tienaa kohtalaisen hyvin. Ei sillä, että raha toisi onnea, mutta kyllä se elämää helpottaa. Pääasia kuitenkin, että viihtyy työssään. Itse olen sairaanhoitaja, palkka ei päätä huimaa mutta tärkeämpää on se, että suurimman osan ajasta nautin työstäni.

Meillä poika, keskiarvo päälle 9, oli vielä 8. luokalla sitä mieltä, että rekkakuski hänestä tulee. Opo vissiin ylipuhui lukioon ja nykyään on yliopistossa. Itse olisin antanut päättää, joskin sanonut, että mieti tarkkaan, sillä nykyään voi alaa vaihtaa koska vain. Olen sen itsekin tehnyt.