En ymmärrä teitä jotka väkisellä menette anoppilaan joulunviettoon..

Esim. Siksi, että vaikka minä en tule anoppini kanssa toimeen, niin hän on kuitenkin mieheni äiti ja lasteni mummo. Jos viisihenkisestä perheestä neljä haluaa mennä anopille jouluksi, niin olisi aika kohtuutonta pakottaa kaikki jäämään kotiin.

Me käydään joka toinen vuosi minun vanhemmillani ja joka toinen miehen vanhemmilla. Toimeen tullaan kyllä, ei mitään riitoja haastella, mutta suoraan sanottuna inhoan useimmiten näitä anoppilajouluja. Itse olisin mielelläni joka vuosi omilla vanhemmillani, mutta valitettavasti joutuu muitakin perheenjäseniä kuuntelemaan.

Ja jouluna olisi mielestäni todella orpoa olla vain omassa kotona, sukulaisilla käynti kuuluu minun jouluuni.

Vierailija kirjoitti:

Esim. Siksi, että vaikka minä en tule anoppini kanssa toimeen, niin hän on kuitenkin mieheni äiti ja lasteni mummo. Jos viisihenkisestä perheestä neljä haluaa mennä anopille jouluksi, niin olisi aika kohtuutonta pakottaa kaikki jäämään kotiin.

Meinaatko ettei lapsesi viihtyisi joulua omassa kodissaan jos sinne jäisitte. Että itkisivät kuorossa kun ei päästy mummolaan. Olisiko aika puhua miehesi kanssa ettei sinun tarvitsisi mököttää joka joulu sisimmässäsi. Tai yhtään joulua enää koskaan. Kyllä se anoppi voi nähdä perhettänne muulloinkin kun jouluna.

No jaa meillä sitten erikoinen perhe kun lapset ei erityisemmin edes halua mummolaan. Vanhinkin pitkin hampain sinne lähtee. Ei kuulema mitään tekemistä. Ja mieskään ei välitä käydä. Kivoja ihmisiä, ei valittamista.

Vierailija kirjoitti:

Me käydään joka toinen vuosi minun vanhemmillani ja joka toinen miehen vanhemmilla. Toimeen tullaan kyllä, ei mitään riitoja haastella, mutta suoraan sanottuna inhoan useimmiten näitä anoppilajouluja. Itse olisin mielelläni joka vuosi omilla vanhemmillani, mutta valitettavasti joutuu muitakin perheenjäseniä kuuntelemaan.

Ja jouluna olisi mielestäni todella orpoa olla vain omassa kotona, sukulaisilla käynti kuuluu minun jouluuni.

Alussa itsekin ajattelin noin. Nyt kun vuosia vietetty ja järjestetty oma joulu kotiin niin innolla jo odottaa joulua. Ei mitään stressiä. Ei anoppia eikä ketään pakkonäkemisiä, väkisellä hymyä vääntää. Vapauttavaa. Ja siltikin meillä on mummola edelleen jossa käydä:) AP

Meillä on käyty yleensä joulupäivänä anopilla, mutta tänä vuonna en vaan jaksa lähteä. Sen verran raskasta aikaa ollut monta viikkoa. Olen mielelläni itsekseni yhden päivän. Aatot ollaan aina kotona. Ei poikkeuksia. Ovet on auki, jos tahtoo tulla ja minun sukuni onkin aatot meillä. Miehen suku ei käy pitkin hampainkaan. Aina pitää mennä heille. Ja totta puhuakseni, miehenikin totesi eilen, että olisi mieluumin sen joulupäivänkin kotona, mutta lapset kaipaavat mummolaan niin joutuu sinne lähtemään.

Joulu on mun mielestä ennen kaikkea lasten juhla. Niin kauan kuin lapset ehdottomasti haluavat jouluksi maalle mummolaan (=anoppilaan, mun vanhempani ovat kuolleet), kyllä me sinne mennään. Haluan, että lapsille jää onnelliset muistot sukujouluista isovanhempien, serkkujen ja "maalaiskaverien" kanssa.

Tuskin ne teinivuosina sinne enää haikailevat, sitten voidaan olla joulua kotosalla. Kestän kyllä ne 3-4 päivää vuodessa anopin seuraa, vaikkei ihan ylimmät ystävät olla. Appi on onneksi mukava mies.

Jotkut tykkää appivanhemmistaan. Nautin heidän seurastaan

Tiedän perheitä, joissa mies ja lapset lähtevät miehen vanhemmille jouluksi ja perheen äiti jää kotiin. Näin kaikki saavat mukavan joulun eikä kenenkään tarvitse valittaa, että anoppilassa oli joulupöydässä vääränväriset servetit.

Minä pohdin tosissani kotiin jäämistä, mies olisi jäänyt kanssani. Mutta tiedän, että miehen perhe haluaa miesä jouluna nähdä ja kyllä mieskin tietysi omaa perhettään. En halua viedä toiselta tätä vaikka itse en ideasta mielissäni olekaan, itselläni ei ole perhettä, joten olisi typerää ettei mieskään mene viettämään joulua. Yksin en halua olla jouluna kuitenkaan, joten menen siksi mukaan. Meillä on vielä tilanne, että olemme anoppilassa jouluaatosta tapaninpäivään yötä, se on ehkä eniten perseestä olla toisten nurkissa monta päivää.

Ei se aina niin helppoa ole. Monet menevät pelkästään siksi, että muussa tapauksessa se isovanhempi- tai vanhemmat ovat yksin ja pettyvät kovasti, jos lapset eivät tule käymään.

Mä en tosiaan kuitenkaan ole mikään tästä sanomaan, kun olen koko ikäni saanut viettää joulut oman perheen keskuudessa ja kun jossain vaiheessa halusin omat meidän perheen joulut, se onnistui kivuttomasti, kun on monta sisarusta paikkaamassa meidän jättämää aukkoa.

Antaisin aika paljon että saisin viettää joulun vain miehen ja 1-vuotiaamme kanssa. Mutta miehen vanhemmat haluavat meidät heidän mökilleen, missä he on viettäneet joka ikisen joulun siitä lähtien kun mieheni syntyi eli yli 30-vuotta. Mies on siis heidän ainoa lapsi ja lapsemme ainoa lapsenlapsi, ja yritän heidän takiaan olla jotenkin edes väleissä.

Tykkäisin ihan hirveästi itse laittaa joulua, tehdä oman makuni mukaisia ruokia ja leivonnaisia, luoda meidän perheen omia jouluperinteitä, mutta ei. Ärsyttää kun itselleni joulu on (tai olisi) vuoden mukavinta aikaa, mutta nyt muutaman vuoden ajan ollut aina aika kurja mieli anoppilassa vietetyn joulun jälkeen.

Pakkomeno tai riita ja mökötys. Vähimmän vaivan tie. Ollaan vaan vähän aikaa. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Antaisin aika paljon että saisin viettää joulun vain miehen ja 1-vuotiaamme kanssa. Mutta miehen vanhemmat haluavat meidät heidän mökilleen, missä he on viettäneet joka ikisen joulun siitä lähtien kun mieheni syntyi eli yli 30-vuotta. Mies on siis heidän ainoa lapsi ja lapsemme ainoa lapsenlapsi, ja yritän heidän takiaan olla jotenkin edes väleissä.

Tykkäisin ihan hirveästi itse laittaa joulua, tehdä oman makuni mukaisia ruokia ja leivonnaisia, luoda meidän perheen omia jouluperinteitä, mutta ei. Ärsyttää kun itselleni joulu on (tai olisi) vuoden mukavinta aikaa, mutta nyt muutaman vuoden ajan ollut aina aika kurja mieli anoppilassa vietetyn joulun jälkeen.

Laitapa tuolle piste nyt tämän joulun jälkeen. Kohta huomaat, että oma lapsenne on jo muuttanut pois kotoa etkä vieläkään ole saanut tehdä omaa jouluasi. Meillä on ollut melkein samanlainen tilanne ja vasta neljäkymmentä täytettyäni uskalsin tehdä muutoksia joulunviettoon. Appivanhemmille ei vaan mene perille, että jouluna vain piipahdetaan vaikka tässä on ollut yli kymmenen vuotta aikaa totutella ajatukseen. Samoin he eivät huomaa, että lapsenlapsetkin ovat jo aikuisia ja voivat viettää joulunsa muualla. Ärsyttää, kun mukaan on otettu syyllistämien "tämä voi olla viimeinen jouluni, ei tässä enää pitkään elonpäiviä ole".