Milloin nuori muuttaa? Mitä saa kodistaan mukaan?

Meillä on muutettu, kun on saatu opiskelupaikka. Tyttö muutti ylioppilasvuonna ja pojat vuotta myöhemmin käytyään armeijan.

Vanhemmat on ostettu ihan kaikki, mitä opiskelija-asunnossa on tarvittu, koska on ihan turha säästää rahoja siihen asti, että lapset ne perii. Mitään vanhaa lapset ei kotoa lähtiessään ole ottaneet mukaan omia henkilökohtaisia tavaroitaan lukuunottamatta.

Riippuu lapsesta. Kotoa lähtiessä sai mukaan kaikki oman huoneen tavarat, pyyhkeitä, lakanoita ja verhoja. Lisäksi sai kattiloita ja haarukoira ja veitsiä jne mitä ollaan uusittu ja laitettu vanhat odottamaan lapsen ensimmäistä asuntoa. Muuten ei ostettu muuta kun lapsen säästötilillä oli parikymmentä tuhatta euroa niin sai sillä ostettua mitä tarvitsi.

Oma äitini hommasi jo teinivuosistani alkaen mulle yhteen kaappiin milloin mitäkin. Kivat lakanat, pyyhesetin, kattilan, jne jne. Ekaan asuntoon parikymppisenä muuttaessani sain lisäksi kaikenlaista keittiötilpehööriä mitä äidille oli kertynyt tuplittain. Arvostin sitä kaikkea suuresti, ja kasvaessa lisäksi tuntui tosi kivalta, että tiesi äidin luottavan siihen, että jonakin päivänä muutan omilleni ja pärjään. Tuli itsellekin sellainen olo, vaikka muutto omilleen tuntuikin pelottavalta. Jos mulla olisi nyt sen ikäisiä lapsia, tekisin samoin. Kummityttö tulee ekana, tulen hommaamaan hälle kaikenlaista mitä oman kodin pitäminen vaatii. Nuorilla on niin onnettomat opintotuet/palkat, että miksen auttaisi kun kerta voin <3 

Mikä on haarukoira?

Meillä tytöt on muuttaneet 19v:nä, poika 21v:nä suoraan tyttöystävän kanssa yhteen.

Toinen tytöistä valmistui tuolloin juuri ammiksesta ja toinen aloitti yliopistolla. Molemmilla oli huoneissaan kalusteita (esim 120cm sänky ja kirjahylly) jotka ottivat mukaan. Lisäksi käytiin kaupassa hakemassa "survival bag" eli liinavaatteita, verhoja, astioita, keittovälineitä ja aterimia mitä alkuun tarvittiin. Lisäksi saivat mikron ja pesukoneen jos kämppään mahtui.

Pojan kohdalla oli helpompi koska tyttöystävä (nyk vaimo) oli jo hankkinut paljon kaikenlaista valmiiksi.

Jouluisin ja synttäreinä sitten täydennettiin mitä toivoivat

Meillä pojatkin muuttivat aika pian ylppäreiden jälkeen. Valtio maksaa vuokran kyllä armeija-aikana. joten siitä ei huolta. 

Mukaan tietysti tarvittava, jonka kanssa oli siihenkin mennessä elänyt omassa huoneessa. Sänky, kirjoituspöytä, tietokone, telkkari,  tuoleja ym. Peruskeittiötarvikkeita, lakanoita, pyyhkeitä mukaan laitettiin. Ovat kovia olleet tekemään töitä aina, joten ihan itse ostivat paljon heti ensikotiinsa. Toinen muutti tyttöystävän kanssa, joten siltäkin puolelta tuli paljon. 

Ei mitään ongelmaa ollut, vaikka rikkaita ei olla. 

Kiitos kommenteista! Kuulostaa siltä, että suurimmaksi osaksi siirtymä on ollut luonnollista ja mutkatonta.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteista! Kuulostaa siltä, että suurimmaksi osaksi siirtymä on ollut luonnollista ja mutkatonta.

Meillä ei ainakaan ollut ongelmia ei vanhemmilla eikä lapsilla:) Asunnot järjestyi hyvin ja elämä asettui tosi nopeasti uomiinsa. Suurin haaste on ollut ruokamäärien pienentäminen puoleen.... No, ylijäämät on jo vuosia laitettu annoksina pakkaseen opiskelijatytön haettavaksi.

Kaikki pärjäävät upeasti omillaan ja tapaamme pari kertaa kuukaudessa kun käyvät meillä syömässä. Tästä traditiosta ei kukaan halua luopua, näin oli jo aikoinaan kun itse olin nuori äiti ja kävimme lasten mummolassa sunnuntailounaalla. He myös huolehtivat toisistaan - esim kun joku näistä kolmesta on ollut viihteellä muut varmistavat yöllä että on päässyt kotiin. Tai hoitavat toistensa remontteja tai muuttoja - mitä nyt ikinä tarvitseekaan.