Ero vai itsemurha
Avioliitto on umpikujassa. Koko elämä on umpikujassa. Eroanko,jolloin käytännön asiat on todella vaikea järjestää? Vai tapanko itseni,jolloin itsemurha voidaan laittaa psyykkisen sairauden piikkiin?
Kommentit (16)
Ei ne muidenkaan asiat järjesty ilman duunia. Hommiin vaan.
Jo on laiskaa menoa. Ei elämän pidä olla helppoa.
Miten lasten huoltajuus järjestetään jos vanhemmat asuvat ihan eri puolilla maata? Sen tiedän että lapsista mies ei luovu.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö
Oikeus päättää, ei mies.
Missä lapset ovat siihen saakka?
Ai täällä on joku muukin joka miettii samaa. Kerro sit toki kun keksit kumpi ois parempi.
Ero tietysti. Voit vielä senkin jälkeen tappaa itsesi. Toisinpäin se ei onnistu.
Itse uskon kyllä että täältä pääsee pois ilman omaa yrittämistäkin ja katson tämän elämän loppuun asti. Viimeisenä keinona alan lottoamaan. on sekin mahdollisuus, vaikkakin pieni sellainen.
Että tapat itsesi ja jätät lapset miehen armoille?
En voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Että tapat itsesi ja jätät lapset miehen armoille?
En voi ymmärtää.
Mistä on kyse? Itsetuhoisuus voi kertoa myös psyykkisistä ongelmista. Ongelmiin voi hakea myös apua. Voimia.
Kannattaa hakea apua. Hienoa, että uskalsit ottaa ensimmäisen askeleen kohti avun hakemista kysymällä anonyymisti netissä vinkkejä.
Kunnan sosiaalitoimistoon tai terveysasemalle kannattaisi ottaa yhteyttä ja kysyä, mistä voit saada taloudellista tukea avioerossa. Ja he varmaan osaavat kertoa, millaista muuta tukea voi saada. Esim. sinä voisit saada sosiaaliohjausta eli henkistä tukea ja kannattelua avioerossa: tapaamisia kotonanne tai sosiaaliohjaajan luona. Toivottavasti saat mukavan työntekijän auttamaan sinua!
Ei kannata luovuttaa. Lapsesi tarvitsevat sinua, ja sinä voit saada myös voimaa lapsistasi. Vaikeiden elämäntilanteiden jälkeen on tapana tulla valonpilkahduksia.
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten huoltajuus järjestetään jos vanhemmat asuvat ihan eri puolilla maata? Sen tiedän että lapsista mies ei luovu.
Itsesi tappamalla luopuisit myös lapsistasi, miksi et sitten voisi muutenkin jättää heitä miehelle ja tapaat edes lomilla? Parempi sekin lapsille kuin itsemurhan tehnyt äiti.
Itsekäs on ihminen joka itsensä tappaa ja jättää muut siivoamaan sotkunsa...lapsesi eivät kiitä sinua aikuisena jos sen päätöksen teet...
Tuntuu niin pahalta, että joku joutuu tekemään tällaisen aloituksen. Synkimpinä hetkinä voi tuntua, että mitään ei ole tehtävissä ja joskus näin voi ollakin. Silti myös minä toivon, että jaksat vielä hetken ja toivon, että asiat kääntyvät parempaan päin, ehkä asiat eivät olisi enää aivan niin umpikujassa.
Vierailija kirjoitti:
Itsemurha tietenkin. Pitääkö tuota vielä kysyäkin.
Tai ehkä molemmat.
Onko se sitten paha asia, että mies vie lapset toiselle puolelle maata?
Saat rauhassa suunnitella itsemurhaa. Ikävähän se on jos lapset pyörii jaloissa häiritsemässä moisia ajatuksia.
Onko miehesi kuitenkin tasapainoinen ja hyvä isä?
Et tietenkään lopeta elämistä sen vuoksi, että käytännön asiat on vähän vaikeita. Et kai halua kokonaan jäädä paskan liiton jalkoihin! On täällä moni muukin pohtimassa eron vaikeuksia, mutta eihän tässä elämästä päästetä irti sentään!