Onko reilua - parisuhteessa työtön tekee lähes kaikki kotityöt, vaikka kulut menevät tasan?

Elämän suurin kysymyksiä: miksi teett noin? Miksi olet ottanut kynnysmaton aseman?

Älä pese miehen pyykkejä. Syö ennen kuin mies tulee kotiin => mies laittaa itselleen ruuan. Älä käy kaupassa ja maksa muuta kuin omat ostokset. Jos et syö leipää, et osta sitä. Jos ruokaostokset menevät puoliksi, ota miehen tuomasta kauppakassista eroon ne ruuat, joita et syö ja ilmoita, että näitä et maksa.

Miehesi käyttää sinua taloudellisesti ja kotityö mielessä hyväkseen. En pidä hyvänä, että oma puoliso ei relaa kaiken puolittamisinnostaan edes toisen ollessa työttömänä. Olisi reilua maksaa enemmän, tuskin kuitenkaan olet työttömänä omasta halustasi. Kiroilu ja paiskominen viittaa muutenkin melko agressiiviseen tyyppiin. Sinuna harkitsisin vahvasti eroa. 

Tekisin kaikki kotityöt, mutta säästääkseni ilman pesuaineita ja ruoaksi vain kaurapuuroa ja raakaa kaalia siltään, niin olisi halpaa eikä iso vaiva kokkaamisessakaan.

Oikeasti pitäisin reilumpana yhteisten menojen jakoa tulojen suhteessa. Mutta jos olette päättäneet noin että maksetaan puoliksi, niin mitäpä se minulle kuuluu. Sinä voit omalta osaltasi koettaa pienentää niitä menoja.

Yllätys, että mun rahat, sun rahat pariskunnalla on riitaa rahasta, kotitöistä ja muutenkin vallankäytöstä.

Niin, nyt maksat vain puolet. Eroa toki ja maksa kaikki itse.

Tai etsi höynäytettävä mies, jonka lompakolla voit loisia.

Tai mene töihin.

Vierailija kirjoitti:

Yllätys, että mun rahat, sun rahat pariskunnalla on riitaa rahasta, kotitöistä ja muutenkin vallankäytöstä.

Meillä on mun rahat ja miehen rahat eikä riitaa kotitöistä, koska kumpikaan ei koe olevansa taloudellisesti hyväksikäytetty. Ei synny mitään "koska maksat vähemmän, saat siivota enemmän" -systeemejä. Kotityöt on tehtävä, oltiin töissä tai ei, joten ne menee tasan ajallisesti. KUmpikaan ei siivoa toisen sotkuja. Molemmat kuluttavat tulojensa suhteessa ja jos mies haluaa uuden auton, ei minun tarvitse eurollakaan osallistua sen hankintaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin, nyt maksat vain puolet. Eroa toki ja maksa kaikki itse.

Tai etsi höynäytettävä mies, jonka lompakolla voit loisia.

Tai mene töihin.

Erotessa ei tarvitsisi kenenkään loismiehen likaisia kalsareita pyykätä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, nyt maksat vain puolet. Eroa toki ja maksa kaikki itse.

Tai etsi höynäytettävä mies, jonka lompakolla voit loisia.

Tai mene töihin.

Töitä etsin jatkuvasti ja haastatteluissa käyn viikoittain, mutta kaikki varmaan tajuaa millainen työllisyystilanne nyt on. Ja jos eroaisimme, saisin itseasiassa enemmän rahaa (toimeentulotukea ja asumistukea), koska lain mukaan miehellä on elatusvelvollisuus. Käytännössä näin ei ole. Lompakkoloisiminen on vähän vanha juttu tällä palstalla, eikö sinustakin? -ap

Sen työttömyyskorvauksen kustantaa miehesi. Tekisitkä sitten kotityöt, jos elettäisiin maassa, jossa tulea saa ja mies elättäisi sut ja sulla ei olisi mitään ylimääräistä? Tottakai se kotona oleva voi ne kotityöt tehdä, kun on kotona ja toinen käy töissä. Huoh!

Nämähän on ihan mielipideasioita. Minusta kotityöt kuuluu sinulle 100% koska olet kotona etkä tee mitään. Ei minulla olisi pokkaa ronkua miestä tekemään mitään kun itse olisin kotona. MUTTA tuo taloudellinen vastuu pitäisi tietenkin jakaa niin, että miehesi huolehtii isommista laskuista. Ei minun mieheni antaisi minun tuhlata säästöjä laskuihin tai laittaisi minua elämään kaurapuurolla. Olen vanhempainvapailla ja tuon yli 1000e vähemmän rahaa kotiin kuin 6kk sitten. Mies on ottanut enemmän taloudellista vastuuta jota minä korvaan hänelle vapaa-aikana. Mutta kuten sanottu, nämä on ihan sovittavissa ja mielipiteistä riippuvaisia asioita.

Palkatkaa puoliksi siivooja niin voit jatkaa sängyllä makoilua samalla kun mies tekee töitä.

Mun mielestä on reilua, että sinä teet suurimman osan töistä ja mies sitten välillä jotain. Sulla sitä aikaa kuitenkin on enemmän. Näin teille jää enemmän yhteistä aikaa. Kämppäkaverit voisi tehdä kotitöitä kulujen mukaan, mutta parisuhteessa niitä tehdään jaksamisen mukaan.

Vallankäytöstä tulee helposti ongelma parisuhteessa, varsinkin siinä tilanteessa kun vahvemman on periaatteessa mahdollista päästä niskan päälle, ja toisen heikkoa tilannetta käytetään lyömäaseena. Sanoisin, että tämä on se ongelma parisuhteessanne ja kotityöt on vain oire siitä. Voit miettiä sitäkin, että jos teille olisi joskus lapsia niin miten tämä dynamiikka heijastuisi teihin silloin? Luuletko, että olisitte yhtä köyttä vetäviä vai olisitko sinä vain "kotona loisiva akka joka paapoo lapsia ja imee miehestä rahat"? Kannattaa nyt ihan todella miettiä suhdettanne ja sitä mitä tuo tilanne kertoo siitä. Jos ette pysty parisuhteessa olemaan tiimi vaan aina on olemassa tuollainen vastakkainasettelun henki, niin ei tuosta pidemmänpäälle mitään tule.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on reilua, että sinä teet suurimman osan töistä ja mies sitten välillä jotain. Sulla sitä aikaa kuitenkin on enemmän. Näin teille jää enemmän yhteistä aikaa. Kämppäkaverit voisi tehdä kotitöitä kulujen mukaan, mutta parisuhteessa niitä tehdään jaksamisen mukaan.

Sinua ei ole vielä siperia ehtinyt opettaa. Toki, on reilua,että ap tekee isomman osan kotitöistä, ellei ole niin aktiivinen työnetsintä että siihen menee kaiket päivät. Mutta onko reiluus yksisuuntainen tie? Sekö ei ole reilua, että yhteisestä taloudesta vastataan kantokyvyn mukaan? Entäpä jos ap sairastuisi, sittenkö kotitöitä ei tekisi kukaan tai mies maksimissaan puolet?

Vierailija kirjoitti:

Sen työttömyyskorvauksen kustantaa miehesi. Tekisitkä sitten kotityöt, jos elettäisiin maassa, jossa tulea saa ja mies elättäisi sut ja sulla ei olisi mitään ylimääräistä? Tottakai se kotona oleva voi ne kotityöt tehdä, kun on kotona ja toinen käy töissä. Huoh!

Millä tavalla mies kustantaa työttömyyskorvauksen? Ap on itse maksanut TVM:a ja liiton jäsenmaksua, joten hän on itse kustantanut oman työttömyyskorvauksensa.

Lisäksi työttömän pitää etsiä töitä, eikä piikoa kotona.

Kustannukset tulojen mukaan, esim. kumpikin maksaa 40 % tuloistaan.

Vierailija kirjoitti:

Nämähän on ihan mielipideasioita. Minusta kotityöt kuuluu sinulle 100% koska olet kotona etkä tee mitään. Ei minulla olisi pokkaa ronkua miestä tekemään mitään kun itse olisin kotona. MUTTA tuo taloudellinen vastuu pitäisi tietenkin jakaa niin, että miehesi huolehtii isommista laskuista. Ei minun mieheni antaisi minun tuhlata säästöjä laskuihin tai laittaisi minua elämään kaurapuurolla. Olen vanhempainvapailla ja tuon yli 1000e vähemmän rahaa kotiin kuin 6kk sitten. Mies on ottanut enemmän taloudellista vastuuta jota minä korvaan hänelle vapaa-aikana. Mutta kuten sanottu, nämä on ihan sovittavissa ja mielipiteistä riippuvaisia asioita.

Mutta onko AP todella kotona "tekemättä mitään"? Jos töitä todella hakee aktiivisesti (niin kuin AP näyttää tekevän) niin kyllä niihin hakemuksiin saa aikaa kulumaan kun jokaiseen paikkaan pitää tehdä ja kustomoida hakemus. Omasta mielestäni oman työni tekeminen on paljon leppoisampaa hommaa kuin joidenkin työhakemusten loputon väsääminen. Toki onhan se tämän palstan vakio viisaus, että työtön ei tasan tee muuta kuin makaa sängyssä ja sylkee kattoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on reilua, että sinä teet suurimman osan töistä ja mies sitten välillä jotain. Sulla sitä aikaa kuitenkin on enemmän. Näin teille jää enemmän yhteistä aikaa. Kämppäkaverit voisi tehdä kotitöitä kulujen mukaan, mutta parisuhteessa niitä tehdään jaksamisen mukaan.

Sinua ei ole vielä siperia ehtinyt opettaa. Toki, on reilua,että ap tekee isomman osan kotitöistä, ellei ole niin aktiivinen työnetsintä että siihen menee kaiket päivät. Mutta onko reiluus yksisuuntainen tie? Sekö ei ole reilua, että yhteisestä taloudesta vastataan kantokyvyn mukaan? Entäpä jos ap sairastuisi, sittenkö kotitöitä ei tekisi kukaan tai mies maksimissaan puolet?

Tässä ei nyt ollut kyse kulujen jaosta tai siitä, että ap olisi sairas, joten en tietenkään kommentoinut noita tilanteita.

Varmaan aika veemäistä tapella tollasesta. On meilläki jakautunu hommat jollainlailla kahtia, et mitä toinen vaan harvoin tekee. Meillä mies tekee pitkiä päiviä raksalla, työmatka on yli 60km suuntaansa ja ite teen yötyötä reilun 5km päässä ja oon aina joka toisen viikon vapaalla. Reilun kuukauden päästä jään äitiyslomalle. Yleensä miä teen ruuan ja pesen pyykit(on helppoo kun on kuivuri, molemmat viikkaa omansa ja yhessä lakanat/pyyhkeet). Mies hoitaa imuroinnin ja minä moppauksen. Mies huolehtii pihan lehtipuhallukset ja minä kukkapenkkien kitkemiset. Koira hoituu yhessä. Kun mies oli työttömänä viimevuonna, hän hoiti kaikki kotihommat ja ruuat tehtiin yhessä, minä maksoin laskut. Nyt kun jään äitiyslomalle uskon, ettää nykyinen järjestely tulee säilymään. Mies korjaa ja minä pyykkään-periaate jatkuu ja on ollu toimiva tapa jakaa hommat, ei oo tarttenu tapella milläänlailla kotihommista.

Nojoo meillä on vähän sama. Opiskelen ja käyn töissä osa-aikaisesti. Mies tekee 8kk vuodesta töitä ja 4kk lomailee. Mies ei arvota mun koulua tai koulutehtäviä jotka teen kotona "miksikään". Eli olettaa että teen suurimman osan kotitöistä tämän kaiken kiireen ohelle. Tienaan puolet vähemmän mutta menot on tosi pienet niin laitetaan ne puoliksi. Eli mies ei elätä minua millään tavalla.

Oon vaan tylysti jättänyt hommia tekemättä. Kotona on likaista, mutta en yksin jaksa pitää tätä tiptop kunnossa.

Jos mies tulee töistä ja köllähtää makaamaan niin maatkoon sitten. En minäkään tee mitää. Minä oon ainut joka vie pulloja (rahat laitetaan säästöön), vaihtaa lakanat, siivoaa keittiötä, siivoaa vessaa tai saunaa.

Lomalla mies sit siivoaa 50% onneksi ja silloin kotikin pysyy kivana..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämähän on ihan mielipideasioita. Minusta kotityöt kuuluu sinulle 100% koska olet kotona etkä tee mitään. Ei minulla olisi pokkaa ronkua miestä tekemään mitään kun itse olisin kotona. MUTTA tuo taloudellinen vastuu pitäisi tietenkin jakaa niin, että miehesi huolehtii isommista laskuista. Ei minun mieheni antaisi minun tuhlata säästöjä laskuihin tai laittaisi minua elämään kaurapuurolla. Olen vanhempainvapailla ja tuon yli 1000e vähemmän rahaa kotiin kuin 6kk sitten. Mies on ottanut enemmän taloudellista vastuuta jota minä korvaan hänelle vapaa-aikana. Mutta kuten sanottu, nämä on ihan sovittavissa ja mielipiteistä riippuvaisia asioita.

Mutta onko AP todella kotona "tekemättä mitään"? Jos töitä todella hakee aktiivisesti (niin kuin AP näyttää tekevän) niin kyllä niihin hakemuksiin saa aikaa kulumaan kun jokaiseen paikkaan pitää tehdä ja kustomoida hakemus. Omasta mielestäni oman työni tekeminen on paljon leppoisampaa hommaa kuin joidenkin työhakemusten loputon väsääminen. Toki onhan se tämän palstan vakio viisaus, että työtön ei tasan tee muuta kuin makaa sängyssä ja sylkee kattoon.

On eri asia herätä klo 6, lähteä fyysisesti raskaaseen työhön ja tulla takaisin klo 16 väsyneenä kuin väsätä se 1-2 työhakemusta päivässä ja jos herää sitäkin tekemään klo 6 niin ne on viim. klo 10 valmiina. Eli siihen jää 6h tehdä kotitöitä. Vaikka olisi useampikin lapsi niin siinä ehtii tehdä kotitöitä vaikka millä mitalla eikä töissä olevan tarvitse osallistua ollenkaan. Mutta mielestäni ei ole reilua että mies vaatii 50/50 taloudellista osallisuutta kun toisella on paljon vähemmän rahaa käytettävissä. Aika on aikaa ja raha on rahaa jos toisella ei ole aikaa niin toinen voi sitä luoda ja jos toisella ei ole rahaa niin toinen voi kyllä tukea rahallisesti. Mutta kuten sanottu, mielipideasia...