Millaista on olla vanhoillislestadiolainen?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 07:51"]

Oletko uskonnollinen? Kuinka usein käyt uskonnollisissa tilaisuuksissa? Millaista on arki ottaen huomioon uskontonne? Oletko tyytyväinen elämääsi? Mikä voisi olla toisin? Kamppailetko lapsiasian kanssa vai onko se täysin ok? Voitko olla avoin ajatustesi kanssa?

[/quote]

- olen

- n. kerran viikossa

- jaa-a, tavallista lapsiperheen arkea eletään. Uskonto näkyy ulkopuolisille suurena lapsimääränä, ja siinä ettei ole telkkaria kotona. Itselle usko arjessa näkyy sisäisenä rauhana, turvallisuudentunteena ja luottamuksena.

- olen pääosin tyytyväinen elämääni.

- no, vaikka rahaa voisi olla enemmän :D En kauheasti mieti mikä voisi olla toisin, koska tämä elämä mitä elän, on omien valintojensa seurausta. Ajoittain olen kyllä miettinyt millaista elämä voisi olla toisin jos en olisi vl. Aina olen lopulta tullut siihen tulokseen että haluan elää uskovaisena.

- en kamppaile lapsiasiamies kanssa. Joskus on ollut vaikeampia aikoja. Nyt olen oikein onnellinen näistä kaikissa kullanmuruistani.

- voin olla avoin. Minulla on paljon ystäviä joilla on sama usko ja samanlainen elämäntilanne. Puhumme paljon kaikesta maan ja taivaan välillä. Meillä on kaikenlaisia naisten-, sauna- ja vauvailtoja, joista tykkään hirveästi.

Omituisia kysymyksiä. Useimms vanhoillislestadiolaiset ovat kasvaneet uskoonsa ja yhteisöönsä lapsesta asti. Heidän arkensa on ihan tavallista, kenelläkään ei ole kokemusta muusta eikä tarvetta vertailla. Asioiden ei haaveilla olevan toisin, koska ta oitehan on elämä uskovana uskovien kanssa, eivätkä asiat edes voisi olla toisin, koska ne ovat niin kuin Jumala haluaa niiden olevan. Paitsi jos teet syntiä. 

Jätit kysymättä, miltä uskominen tuntuu. Miltä tuntuu varmuus siitä, että on oikeassa ja pelastettujen joukossa. Sen minäkin haluaisin tietää.

Jaa-a, varmaan aika kamalaa.

Hyvin kapeakatseista ja omaan napaan tuijottavaa

Varmaan aika sadistista. Kiduttavat eläimiä.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 08:05"]

Varmaan aika sadistista. Kiduttavat eläimiä.

[/quote]

No äläpä yleistä.

Miksi alapeukkuja? Kiinnostaa paljon heidän elämänsä kun tässä niitä pyörii. /ap

Ovatko vanhoillislestadiolaiset sellaisia Suomen omia amisheja?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 07:51"]

Oletko uskonnollinen? Kuinka usein käyt uskonnollisissa tilaisuuksissa? Millaista on arki ottaen huomioon uskontonne? Oletko tyytyväinen elämääsi? Mikä voisi olla toisin? Kamppailetko lapsiasian kanssa vai onko se täysin ok? Voitko olla avoin ajatustesi kanssa?

[/quote]

Kai olen, jos uskovainen olen, tilaisuuksissa n. 0-5 krt/kk Arki on ihan tavallista arkea: kotitöitä, ruokaa, harrastuksia, töitä, vanhempainvartteja, lukemista, ulkoilua jne. Eipä ole valittamista, Lapsia asia sinun tarkoittamalla tavalla ok ja muutenkin tyydyn jumalan tahtoon, että näitä lapsia ei ehkä enempää tule. Voin olla avoin ajatusteni kanssa, koska elän, niin kuin ajattelen.

Elämä on hyvää ja sillä on turvallinen ja vakaa pohja. Toki arkisia huolia on ajoittain jokaisella, oli usko mikä tahansa. Lapsiasia ei ajankohtainen, olen sinkku ja yli-ikäinen.

Olen elänyt ekan puolen elämästä ns normaalia elämää ja toisen puolen tätä. Huolet olivat paljon ahdistavampia ilman uskon tuomaa rauhaa ja parhaimmillaan iloa.

olen v-lestadiolainen, 26 v nainen. käymme seuroissa aika satunnaisesti, muutaman viikon välein. Arki on mielestäni aika samanlaista kuin ei uskovienkin, ainakin näin perheellisenä. Meillä on kolme lasta. lapsiasia on välillä vaikea hyväksyä varsinkin jos on itse väsynyt tai muuten hankala tilanne perheessä. me olemme päättäneet että kun oikeasti tuntuu että ei olla valmiita ottamaan uutta vauvaa vastaan niin silloin ehkäistään siihen asti että tilanne muuttuu. olen tyytyväinen elämääni, usko ei vain rajoita, vaan siitä saa myös hirveän paljon; suuri joukko ystäviä tulee rauhanyhdistyksen toiminnan kautta. itse olen hyvin avoin, keskustelemme ystävieni kanssa paljon uskosta ja myös niistä kauheista asioista mitä lestadiolaisuuteen liitetään (esim. pedofilia). mutta siis, olen onnellinen, ja koen tällaisen elämäntyylin turvalliseksi.