Eikö kukaan äiti ajattele ekaa kertaa vauvansa nähdessään: "onpas ruma"?

Kyllä.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 13:07"]Kyllä.
[/quote]
Vastaus kumpaan kysymykseen? Ap

Joo, minä ajattelin noin esikoisesta :D Oli kyllä kaikkea muuta kuin söpö ja kaunis näky :D

Kuopuksesta eka ajatus oli taasen "voi luoja, sehän näyttää ihan anopilta" :D

Kyllä minä ajattelin ettei tuosta kovin kaunista vauvaa tullut. Pelkäsin että onkohan sillä joku syndrooma. Mutta rakastin silti :) Ja itse asiassa komea terve poika siitä kasvoi.

Tai sitten ajattelee "Voi kuinka rakastankaan tuota kurttuista olentoa"! Äitinrakkaus on ehdotonta, sama se minkä näköinen sieltä tulee, mutta se on OMA vauva!

Mun vauva oli pienen apinan näköinen ja täynnä piuhoja, mutta on pienet apinatkin söpöjä.

Yleensä lähes kaikki vauvat ovat rumia, jos ollaan rehellisiä. Äiti on kuitenkin synnytyksen jälkeen jonkinlaisessa transsissa, eikä huomaa asiaa. Toisaalta aihe on myös tabu, eikä sen takia uskalleta olla rehellisiä.

No minusta verilimainen ja imukupilla ulos kiskottu vastasyntyneeni oli kyllä ruma. Ihan hyvä siitä tuli, kunha yökötykset oli pesty pois ja pään muoto palautui normaaliksi.

Mun kaverin ensisanat vauvalleen oli että et sä kyllä ainakaan mikään kaunis oo. Ja tottahan se oli, vauva oli oikeasti ruma, nyt 2 vuotiaana tosin oikein kaunis! Mä olin varautunu siihen että jos meijän lapsi saa mun ja miehen kaikki huonot puolet niin rumahan siitä voi tulla. Hän oli kuitenkin aivan sairaan söpö jo syntyessään ja nyt 3 vuotiaana edelleen. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni.

Äitini oli miettinyt tokkuraisena, että olen E.T, kun minut nostettiin rinnalle :(

Omani ovat olleet suloisia. 

Kaverilla oli järkyttävän näköinen muksu ja se kyllä sanoikin siitä, että nyt on luonto kikkaillut rajulla kädellä vauvamme kanssa.

Sitten siitä kasvoi kaunotar. Missikisoissakin ollut.

Olihan se ruma. Alkoi olla ihmisen näköinen vasta muutaman kuukauden ikäisenä.

Mä ainakin ajattelin raskaana ollessa, että saattaa olla ettei se oma lapsikaan niin söpö ole heti synnyttyään. Mutta oli se kuitenkin. Meidän suvussa on jostain syystä aika söpöjä vauvoja, vaikka muuten ei olla kovin kaksisen näköistä sakkia. Kaverin lapsi taas oli oikeasti aika ruma vauvana, mutta siitä tuli todella nätti lapsi myöhemmin.

Jotenkin kamalaa kuitenkin puhua jo vauvoista rumina tai kauniina. Mutta niin se ulkonäkö vaan vaikuttaa jo pienestä pitäen. Suloisille hymyillään enemmän (tuntemattomat) ja positiivinen huomio on taattu varmemmin.

Mun mielest kaikki vastasyntyneet näyttää samalta

Kaverin veli oli syntyny sen karvan peitossa mikä vauvoilla on vatsassa ollessaan, mikähän sen nimi oli? Oli vaa ajatellu että ei helkkari mikä apina sieltä tuli. Koko vauva mustan karvan peitossa.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 13:18"]Mun mielest kaikki vastasyntyneet näyttää samalta
[/quote]

Et oo varmaan sityen montaa nähnyt.

Esikoisen ulkonäöstä en ajatellut oikein mitään ensinäkemällä, mulla oli aika kauhea synnytys, joten olin vähän sumussa siinä. Vasta seuraavana aamuna ehdin katsella vauvaa, ja totesin, että onpa kaunis vauva. Esikoinen tosiaan oli harvinaisen kaunis vauva, ja on edelleen erittäin suloinen. Kuopus taas ei ollut vastasyntyneenä lainkaan söpö, hän muistutti mieheni vaaria (jota en ole nähnyt, mutta vauva tosiaan oli vanhan ukon näköinen). Kyllä hän siitä sitten kaunistui ja on nyt vuoden iässä todella suloinen. Mutta se rumuus tuntui enemmän hellyttävältä.

No onhan se ruma, mutta ei ulkonäöllä ole niin paljon väliä, varsinkaan kun vauva-aika kestää niin vähän aikaa.

Mua huvitti kun näin poikani ekan kerran. Ei ollut ollenkaan kaunis, kun iho oli punainen ja laikukas, nenä oli painunut synnytyksessä ihan lysyyn ja silmät olivat turvoksissa ja hänellä oli tosi pitkät kynnet. Lisäksi katse oli erittäin vihamielinen, vaikka olikin tyytyväinen lapsi. Parin päivän kuluttua punotus loppui, turvotus laski ja nenä oikeni, ja olikin mielestäni maailman suloisin otus. Tosi rakas oli alusta asti tietenkin, mutta kuvia kun katsoo, niin tulee väkisinkin mieleen, että joku hätäisempi olisi kutsunut manaajan paikalle nähdessään ne raivoa leiskuvat silmät.

Esikoinen oli ruma. Siinä oli vielä vieressä huonekaverilla todella nätti vauva, niin eron tosiaankin huomas. Vaan kaunis tyttö siitä rumasta vauvasta kasvoi.