Millainen on siamilainen kissa?

Meille tuli pari kuukautta sitten 9kk ikäiset Siamilaissisarukset, tyttö ja poika! Olin saanut jo aiemmin tutustua näihin suloisiin otuksiin ja kun allergian takia etsivät uutta kotia niin muuttivat meidän iloksi. Ovat todella ihania ja rakastettavia/rakastavia kisuja. Kaikki meidän ystävät/sukulaisetkin ovat hurmaantuneet näihin tyyppeihin. Hirmun kilttejä ovat, mitään eivät ole raapineet/tuhonneet. Kovasti ovat seurallisia ja kaikessa touhussa mukana, mutta eivät kuitenkaan liikaa. Viihtyvät myös keskenään vierekkäin köllötellen tai ympäri kämppää rallaten. Tykkäävät leikkiä yhdessä, mutta kaipaavat myös päivittäistä leikittämistä. Yöt nukkuvat rauhallisesti. Meidän tullessa töistä kertovat päivän kuulumiset. Muutoin juttelevat hyvin maltillisesti, vastaavat kyllä kun kysytään. Keittiössä kerjätään kyllä kovaäänisesti ruokaa ja varsinaisia ahmatteja ovat. Ovat aika koiramaisia; tulevat kutsusta ja noutavat leluja. Meidän kissat eivät kyllä pärjäisi ainoana kissana, niin paljon kaipaavat seuraa eivätkä kestä olla yksin. Minäkin voin suositella rotua lämpimästi! Aivan mahtavia kissoja ovat!!

"Sopiiko kerrostaloon?" No jos on saanut gammasäteilyä ja turvonnut 4 tonnin painoiseksi, niin voi jäädä oviaukkoon kiinni. Mutta 99,9 % kissoista sopii kerrostaloon.

Äänekäs ja seurallinen. Jos haluaa, että kissa ei näy eikä kuulu, niin kannattaa unohtaa.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 10:40"]"Sopiiko kerrostaloon?" No jos on saanut gammasäteilyä ja turvonnut 4 tonnin painoiseksi, niin voi jäädä oviaukkoon kiinni. Mutta 99,9 % kissoista sopii kerrostaloon.
[/quote]
Tarkoitin lähinnä sitä että onko esim. todella äänekäs tai muuten vain tarvitsee tilaa (ei koon takia).

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 10:42"]Äänekäs ja seurallinen. Jos haluaa, että kissa ei näy eikä kuulu, niin kannattaa unohtaa.
[/quote]
Haluan juuri tuollaisen seurallisen kissan. Äänekkyys ei haittaa.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 10:43"][quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 10:42"]Äänekäs ja seurallinen. Jos haluaa, että kissa ei näy eikä kuulu, niin kannattaa unohtaa.
[/quote]
Haluan juuri tuollaisen seurallisen kissan. Äänekkyys ei haittaa.
[/quote]
Vai maukuuko kissa niin kovaa että se kuuluu häiritsevästi muihin asuntoihin?

Ovathan nuo kovin vilkkaita, mutta toisaalta asiantunteva rotukissakasvattaja ei ulkokissaksi pentua myisi. Eli sinänsä hyvän pennun saamiselle kerrostaloasuminen tuskin on este. 

Äänekkäitä ovat, toki yksilöiden välillä on vaihtelua, mutta keskimäräin juttelevat juttelevat eri tavoin. Toki kissa kannattaa leikata, tällöin ainakin kiimamouruamisilta säästyy. Liikuntaa tarvitsevat runsaasti, asunnossa saisi olla paljon liikkumatilaa. Sinänsä pieni neliömäärä ei ole ongelma, jos on valmis käyttämään korkeussuuntaa - paljon hyllyjä, raapimapuita ja muita viritelmiä, joita kissat käyttävät paljon enemmän kuin lattiapinta-alaa. Mikäli kissalla ei ole kaveria, tai kaveri ei sovi leikkikamuksi, täytyy kissaa leikittää päivittäin runsaasti. Myös temppuja voi opettaa, seurallisena rotuna siamilainen tykkää usein puuhata hoviväen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan esim. lasitettu/kunnolla verkotettu parveke toimii hyvänä virikkeenä. Mieluiten kissa kannattaisi opettaa valjasulkoiluun, ja käyttää kylmänäkin päivänä ainakin muutaman minuutin turneella. Lämpinänä päivänä ulkoiluun tottunut kissa viihtyy lenkillä tunteja. Ulkoilulla häiriökäytöksen riski vähenee huomattavasti. Valjaisiin opettaminen olisi hyvä aloittaa ihan pienestä pitäen.  

Olen itsekin hurahtanut noihin itämaisiin kissoihin, jotain ylvästä niissä on.

Minua harmittaa, että simskujen ja muiden itämaistyyppisten jalostuksessa on lähdetty samaan kuin koirapuolella, eli ulkonäköä viedään koko ajan äärimmäisempään suuntaan. Pään pitää olla ihan kolmio ja korvat ovat koko ajan suurempia ja sijaitsevat alempana. Itämaisessa lyhytkarvassa ehkä rajuimmat versiot, mutta kyllä simskuissakin löytyy. 

Itselläni on kaksi lyhytkarvaista itämaista, mutta niiden tärkein ero siamilaiseen on väritys, sillä niitä risteytetään keskenään. Ihan puhtaista siamilaissuvuista taitaa olla hieman suppeampi geenipooli, kun itiksiin on sekoitettu muita rotuja ja maatiaisia erilaisten väritysten tuottamiseksi. Pentua hankkiessa terveystilanne kannattaa tsekata huolellisesti. Siamilaisten puolella esiintyy aika paljon hammasongelmia, ei ole ollenkaan harvinaista, että nuorehkoillakin kissoilla tippuvat hampaat suusta. Toinen ongelma on hengityselinvaikeudet, astmaa ja muuta esiintyy sekä itiksillä että siamilaisilla, johtuu mm. hengityselintiehyistä, jotka ovat solakoilla kissoilla usein turhankin kapeita. Minusta näihin rakenteellisiin ongelmiin eivät kaikki kasvattajat ole suhtautuneet riittävällä vakavuudella.

Sitten hyviin puoliin. Nämä kissat ovat todella seurallisia. Siis seurallisempia kuin useimmat koirat. Moni kasvattaja ei suostu edes myymään näitä ainoiksi kissoiksi, sillä ne turhautuvat nopeasti, masentuvat ja/tai keksivät omaa aktiviteettia. Ihmisen tarjoama leikkiseura ei oikein riitä, vaikka meilläkin esim. leikitään hiuslenkin noutoa joka ilta. Paljon aktiviteettia pitää olla tarjolla, mutta nämä eivät toisaalta sovellu missään tapauksessa ulkokissaksi, koska ovat niin tyhmänrohkeita ja toisaalta uskomattoman kömpelöitä (sirosta ulkonäöstä huolimatta), että saavat itsensä hengiltä alta aikayksikön. Valtaosa näistä on vieläpä niin kylmänarkoja (ohut turkki ja suuret korvat) että eivät viihdy juuri alle 20 'C:n lämpötiloissa. 

Vaikka nämä kaipaavat kissaseuraa, rakkainta niille ovat ihmiset ja yleensä ne leimautuvat todella voimakkaasti yhteen perheenjäseneen, jota sitten seurataan yötä päivää huoneesta toiseen. Ja valtaosa on myös tosiaan erittäin puheliaita. Varsinkin siamilaisten puolella ääni on todella voimakas ja raastava, tuo suihkuvideo kertoi hyvin siitä. Ja kyllä, se saattaa kuulua myös naapuriin asti. Aika moni siamilaisomistaja on kertonut, että naapuri on luullut, että heillä on koliikkivauva. :D Osa kissoista on tosi aktiivisia ja äänekkäitä yöaikaan, siihen pitää myös varautua.

Nämä ovat tosi äärimmäisiä, aktiivisia ja ennen kaikkia rakastavia kissoja, joita itse en vaihtaisi mihinkään, mutta en missään tapauksessa suosittelisi kaikille. Varsinkaan, jos tykkää tavallisista, "klassisista" kissoista. Kannattaa liittyä vaikka johonkin FB:n siamilaisryhmään ja kysellä lisää. :)

Kissanäyttelyssä pystyy kertomaan heti sisään astuessaan missä itämaiset on. Äänekkyys ei ole mikään pieni asia näissä roduissa. Tutustu kasvattajalla niihin oikeasti hyvin. Kasvattajakin kiittää jos sanot oikeista syistä eikiitos etkä vääristä syistä kiitos.

Tarkennus: Ulkokissalla tarkoitin yksinäistä ulkoilua. Hyvällä säällä tarha ok (jos siellä muka viihtyy yksin), samoin valjastelu. Meillä toinen kissa valjastelee, toinen ei halua ulos edes kesällä.

t: 10

Meillä kaksi leikattua itistä. Äärimmäisen kilttejä sekä seurallisia. Nukkuvat yöt omassa huoneessa äänettömästi. Päivällä ja illalla ovat sitten mukana perheen touhuissa mukana, välilä jutellen :) Voin suositella lämpimästi rotua :)

Up (en ole ap mutta kiinnostaa sama aihe)

Kasvatin aikoinaan kolme Siam-pentuetta. Ovat mainioita sisäkissoja ja liian arvokkaita päästää luontoon jossa niitä voisi joku petolintu saada saaliiksensa.

Tykkäisin ottaa vieläkin, vain astma estää. Siam pn erittäin seurallinen ja juttelevainen lemmikki. Kissoilla on luontojaan tapana teroitella kynsiään kalusteisiin, seiniin, verhoihin, joten super siistiin huusholliin ei kannata ottaa.

Meillä rekisteröimätön siamilainen, 4v nyt, näiden kissojen kanssa kannattaa tosiaan huomioida persoonallisuus. Alussa meillä toinen kissa sekä koira seurana, olivat kuin paitoja peppu, kaikki kolme. Silloin tämäsiiamilainen (Jorgos) merkkaili vaatteisiin jne. Nyt kun muut muuttivat pois tytön mukana niin Jorgos lopetti merkkailun. Ilmiselvä syy-yhteys havaittiin omistushalussa, hän halusi kaiken huomion itselleen. Nyt kun karvakamut tulevat hoitoon ni asia hänelle Ok, sillä hän omistaa silti yksin meidät ihmiset jotka hänelle rakkaita. Tämä tyyppi käy myös ulkona ilman valjaita, kiertää talon ympäri maksimissaan ja tulee sisälle tai jos esim itse hengaamme pihalla niin tulee seuraks ja heti sisään ku minäkii..Hänelle on tärkeetä saada läheisyyttä, nukkua yöt vieressä jne. Tekee temppuja mut laiska leikkimään leluilla ( uskokaa pois, vaikka mitä on kokeiltu😂) Ruokavalio on kyllä tarkka, säännölliset ruoka-ajat tosi tärkeitä. Äänekäskin on tämä kaveri ja tykkää kun hänelle jutellaan takaisin, tuntee oman nimensä ja superhellyyttävä, esim vaistoaa pahan mielen tai jos sairastetaan alkaa erityishelläksi❤️ Kun ekaa kertaa nähtiin niin muut pentueesta hilluivat ympäriinsä mut tämä tuli syliin ja kävi nukkumaan❤️ Uskon että kissa, varsinkin siamilainen löytää itse ihmisensä kenen kanssa olla❤️

Uudella tuttavallani on siamilainen ja olen ihan myyty! Vielä se ei ole ajankohtaista, mutta joskus haluaisin itsekin sellaisen. Mietin tässä vain, tuleekohan yleisesti ottaen hyvin toimeen maatiaisten kanssa? Niitä minulla on kaksi (parhaimmillaan on ollut neljä eli kokemusta kissoista kyllä löytyy) ja kumpikin nuoria vaikkakin aikuisia, joten tuskin ovat hetkeen täältä lähdössä.

Onko ne semmoisia, joilla on kaksi päätä?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 10:40"]"Sopiiko kerrostaloon?" No jos on saanut gammasäteilyä ja turvonnut 4 tonnin painoiseksi, niin voi jäädä oviaukkoon kiinni. Mutta 99,9 % kissoista sopii kerrostaloon.

Tarkoitin lähinnä sitä että onko esim. todella äänekäs tai muuten vain tarvitsee tilaa (ei koon takia).

Ihan jokainen kissa tarvitsee tilaa. Se on reviirieläin.

Ihan kivoja kissoja jos vaan kestää sitä lähes jatkuvaa naukumista.

Se on toki kaikkein kivointa, että kun menee kotiin niin siellä on ovella heti kissa huutamassa.